Teksti: Iida Savolainen,
kuntoutuksen ohjaaja -opiskelija
8
Kokko osallistuu myös asiakkaidensa työterveyspalavereihin, joissa on tarkoitus löytää mukautuksia kuulovammaisen asiakkaan työhön, niin että hän pystyy jatkamaan työssään vammasta huolimatta. Kokko tuo esiin työn mukautuksen keinojen monipuolisuuden, mikä on paljon muutakin kuin lyhennettyä työaikaa. Työn organisointi, esim. etätyön mahdollistamisen tai lisäämisen muodossa, ovat tärkeitä keinoja työssä jatkamisen ja jaksamisen mahdollistamiseksi. Työympäristöä voidaan muokata kiinnittämällä huomiota tilan akustiikkaan tai tarjoamalla työntekijälle oma työhuone. Työpaikalla apuvälineitä voivat olla esimerkiksi kokousmikrofoni tai tekstitykset videopalavereissa. Avun saaminen viittomakielentulkin tai kirjoitustulkin muodossa sekä työyhteisön tuki kommunikaatiossa ovat myös tärkeitä tekijöitä. Työyhteisöä voidaan tiedottaa kuulovammaisuudesta. Kokko onkin käynyt puhumassa pyydettäessä asiakkaidensa työpaikoilla aiheesta. Kokko kertoo, että tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa valitettavasti monella kuulovammaisella on korkea kynnys lähteä työterveyden piiriin avun saamiseksi työpaikalle, koska he pelkäävät mahdollisia negatiivisia vaikutuksia uralleen.
Asiakaskunta aikuisten kuulovammaisten kuntoutusohjaajan vastaanotolla on monipuolinen. On kuuroja, kuuroutuneita, huonokuuloisia, kuulonäkövammaisia ja menierikoita. Asiakkaat voivat olla työssä, opiskelijoita tai eläkkeellä. Ikääntyneet korostuvat asiakaskunnassa jonkin verran. Asiakkailla voi olla käytössä perinteinen kuulokoje, sisäkorvaistute tai näiden yhdistelmä.
Kokon työryhmä Kuulokeskuksessa on moniammatillinen, mitä hän pitää yhtenä työnsä parhaana puolena. Työryhmässä on edustettuna seuraavia ammattilaisia: audionomeja, audiologeja, sihteereitä, hoidonvaraaja, sosiaalityöntekijä, sairaalainsinööri, psykologi, puheterapeutti, lasten kuntoutusohjaaja, osastonhoitaja ja kuulokojehuollon työntekijöitä. Ihmiset ympärillä ovat ammattilaisia ja työyhteisössä on korkea pysyvyys, minkä vuoksi tieto on pysynyt työyhteisössä. Kokko tietää tarkalleen mitä asiaa tiedustella keneltäkin. Töitä tehdään ja ongelmia ratkotaan paljon yhdessä. Esim. välillä Kokko pitää yhteisvastaanottoa Kuulokeskuksen sosiaalityöntekijän kanssa työkykyasioihin sekä toimintakykyyn ja palvelutarpeenarviointiin keskittyen.