Kuva: Kirsikka Stenlund.
Stenlundille tärkeää ovat kohtaaminen, oikean tiedon ja käytetyn kielen merkityksen ymmärtäminen. Hänestä kohtaaminen vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja kuulluksi tulemisen tunteeseen merkittävästi. Tämä vaikuttaa myös autismin tunnistamiseen, diagnosointiin ja oikeanlaisen tuen saamiseen. Hän toivookin, että autismista puhuttaisiin neutraalisti yhtenä neurotyyppinä ja ominai- suutena muiden joukossa eikä häiriökeskeisen näkökulman kautta, jossa autismia pidetään enemmän ongelmana tai asiana, josta on tarkoitus kuntoutua.
18
Kokemusasiantuntijuuden molemminpuolinen tuki
Stenlund toteaakin, että olisi itse kaivannut enemmän vertaistukea ja kokemustietoa, etenkin siinä vaiheessa kun hän rupesi miettimään autismin mahdollisuutta. Instagram-tilin luominen tuki häntä omien kokemusten jäsentämisessä ja pian tämän jälkeen hän päätti hakeutua kokemus- asiantuntijakoulutukseen. “Itselleni omien piirteiden tunnistaminen on ollut niin mullis- tava käännekohta elämässä, ja tiedän, että sama kokemus on monella muulla. Minulla on palo erityisesti saada tietoa autismikirjon laajuudesta eri alojen ammattilaisille, jotka kohtaavat työnsä kautta autismikirjon ihmisiä.” Hänestä erilaisten näkökulmien saaminen kokemus tarinoiden avulla voi olla ammattilaisillekin antoisaa.
Kirsikka Stenlund on toiminut Autismiliiton kokemusasiantuntijana reilun vuoden. Hän pitää yllä autismikirjoon liittyvää sometiliä, toimii vertaisryhmän vetäjänä sekä pitää Autismiliiton vertaishetkiä. Hän käy puhumassa laajasti erilaisissa paikoissa, kuten kouluissa ja järjestöjen tapahtumissa. Stenlund kertoo itsellään autismin tunnistamisen ja diagnoosin saamisen venyneen yli 30-vuotiaaksi. Diagnoosin saaminen vaati useamman uupumuksen, burnoutin ja masennus- ja ahdistuneisuushäiriö -diagnoosin, ennen kuin hän lopulta ymmärsi, että kaikki ei selity vain pelkillä mielenterveyden haasteilla.