Kuntoutussäätiö ja Jyväskylän ammattikorkeakou- lu (Jamk) ovat tehneet opiskelijayhteistyötä jo pit- kään ja vuodesta 2016 alkaen Kuntoutussäätiö on toiminut Jamkin virallisena yhteistyökumppanina.
– Kuntoutussäätiö tarjoaa opiskelijoille monia yh- teistyömahdollisuuksia, kuten erilaisiin hankkeisiin liittyviä toimeksiantoja kehittämis- ja opinnäytetöi- hin. Harjoittelut ovat myös tyypillinen yhteistyö- muoto, jonka myötä moni nykyinenkin työntekijä on päätynyt Kuntoutussäätiön palkkalistoille, kertoo Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Riikka Shemeik- ka.
Yksi esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä on syk- syllä 2016 lanseerattu kuntoutuksen prosessikiih- dyttämö, joka tarjosi Jamkin opiskelijoille harvi- naisen mahdollisuuden työskennellä Kuntoutus- säätiön tutkijoiden kanssa kehittäen kuntoutuk- seen liittyviä palveluja ja prosesseja. Opiskelijat valitsivat itselleen mieluisen kehittämistehtävän ja työstivät sitä todellisessa kuntoutuksen toimin- taympäristössä, kuten Kuntoutussäätiössä tai työ- ja harjoittelupaikoissaan.
– Oli poikkeuksellista, että tutkijat tekevät suoraa yhteistyötä opiskelijoiden kanssa, prosessikiihdyt- tämöä tukemassa ollut Jamkin kuntoutuksen leh- tori ja työelämäprojektivalmentaja Anu Pelkonen muistelee.
Prosessikiihdyttämön kautta on syntynyt myös uudenlaista yhteistyötä. Esimerkiksi Jamkin kun- toutuksen ohjaaja -opiskelijatiimi suunnitteli Mal- minkartanon alueelle aistipolun ja sen pohjalta tehtäväkirjan. Jatkoksi kaksi opiskelijaa toteutti myös opinnäytetyön: ”Luontoympäristön hyödyn- täminen sosiaalisessa kuntoutuksessa”. Aistipolku on yksi Leijonanluolan voittajatiimeistä ja se on edelleen Kuntoutussäätiön aktiivisessa käytössä.
Kuntoutussäätiöltä saadut opit kantavat työelämään
Kuntoutuksen ohjaajiksi valmistuneiden Mari Pel- tosen ja Petra Pakarisen mukaan opintojen aikana toteutettu Future Factory -työelämäprojekti Kun- toutussäätiön toimeksiannosta antoi opintoihin erityisen mielekkyyden ja merkityksen.
– Se, että sain toimia projektipäällikkönä, antoi var- muutta siitä, että meillä on mahdollisuus ja kyky tehdä projektiluontoista työtä ja toimia menestyk- sekkäästi projektin vetäjänäkin, toteaa Mari.
Opiskelijat kertovat, kuinka projektiryhmän ai- heesta syntynyttä ymmärrystä voitiin esitellä eri tavoin, asiatekstinä raportissa, kiinnostusta herät- tävässä muodossa blogikirjoituksena ja projektin tulosten julkaisemisena Kuntoutuspäivien Leijo- nanluolan suurelle yleisölle videon muodossa.
– Saimme kokea myös sen, miten tutkimus ja käy- tännön työ sulautetaan kokonaisuudeksi, joka pal- velee niin tilaajaa kuin loppukäyttäjiä. Projektin ai- kana saimme palautetta ja ohjausta Kuntoutussää- tiön tutkijoilta, mikä antoi lisää työkaluja luotetta- van projektityön toteuttamiseen, muistelevat Mari ja Petra.
Petran mukaan hyöty kokemuksista jatkuu myös työelämässä. –Ohjaan työpaikallani parhaillaan kansainvälistä opiskelijaa, jolla vastaava työelämä- projekti on edessä. Saimme ajatuksen, että työnan- tajani voisi olla potentiaalinen kehitystyön tilaaja. Olenkin voinut konkreettisesti kertoa siitä, mitä pro- jekti yritykselle, työyhteisölle sekä opiskelijalle tar- joaa. Nähtäväksi jää, saanko olla osana myös tätä projektia, tällä kertaa vain eri roolissa.
– Kuntoutuspäivät oli koko opiskelun kruunaava ta- pahtuma, jossa pääsimme esiintymään tasavertai- sina asiantuntijoiden joukossa ja saimme työstäm- me kiitosta. Yhteistyö Kuntoutussäätiön kanssa oli vaivatonta ja kollegiaalista. Projektiopintojakso oli yksi parhaista, jollei paras kokemus opiskelun ajalta, toteavat Mari ja Petra.