Kuntoutuksen ohjaaja 1/2022 | Page 7

6

Kuntoutusohjaajana nuoren rinnalla kulkeminen tässä elämänvaiheessa on erilaista, mutta edel- leen tarpeellista. Yhteiskunnallisten kirjoittamat- tomien sääntöjen sekä normien auki kirjoittami- nen selkokielisesti kuuluu tällöin toimenkuvaan kaiken muun tuen lisäksi.

 Aikuisuudessa tuentarve ei välttämättä ole niin tiivistä, siihen kuuluu itsenäisen elämän hallin- taan liittyvät vaatimukset, talouden hoidosta lem- mikkien hankintaan ja hoitoon sekä parisuhteen muodostamiseen ja ylläpitämiseen. Sosiaalisen elämän paineet voivat korostua, kuin myös yhteis- kunnalliset odotukset nepsy-henkilön aikuismai- seen minäkuvaan liittyen. Ammatti-identiteetti työn tai työttömyyden myötä ja työpaikkojen sekä oppilaitosten vaatimukset. Oikeudet esteettö- mään ympäristöön ja kohtuullisiin mukautuksiin, joista ei kuitenkaan välttämättä ole riittävästi tie- toa ja ymmärrystä.

 

Yhteiskunnassa ja luoduissa rakenteissa mietityt- tää ihmisten osallisuus ja yhdenvertaisuus. Jo kieli, mitä puhutaan ja millaisia sanavalintoja ja käsitteitä käytetään, kiinnittää usein huomion. Kun puhutaan esteettömästä ympäristöstä, mieli- kuvana se nähdään usein pyörätuoliramppina, hissinä, inva-vessana, mutta ymmärretäänkö, että esteettömyyteen liittyy myös laajemmin psyykki- siä ja sosiaalisia näkökulmia ja puhutaanko niistä riittävästi? Asiantuntijoiden käyttämät termit, joi- ta toimintakykyarvioita tehdessä käytetään, puhu- taanko esimerkiksi kommunikatiivisista vaikeuk-

sista, ovatko ne haasteita, erilaisuutta vai ominais- piirteitä ja mikä on tavoiteltava normaali?

Puhutaanko esimerkiksi kommunikatiivisista vaikeuksista, ovatko ne haasteita, erilaisuutta vai ominais- piirteitä ja mikä on tavoiteltava normaali?

Mitä on aihetta kuntouttaa tai muokata? Kohdel- laanko ihmistä tasa-arvoisena kumppanina, vai piiloudummeko huomaamatta työssämme ammat- tinimikkeen ja siihen liittyvän roolin taakse?

Nepsy-työn merkittävyyteen vaikuttaa asiantunti- jan osaaminen liittyen palvelujärjestelmän hah- mottamiseen ja kykyyn tulkita työtä ohjaavia lake- ja ja asetuksia. Kuitenkaan ilman kykyä ymmärtää ja taitoa kohdata jokainen asiakas yksilönä, ei työ pääse edes alkamaan. Mitä tulee paikalle, kun minä tulen paikalle? Hyvään nepsy-kuntoutukseen ei liity valta-asetelmia. On tärkeää ymmärtää, mil- laisia ominaispiirteitä nepsyyteen kuuluu ja miten voi osaltaan ottaa ne huomioon kohtaamistilan- teissa. Osallisuuteen ja osallistamiseen liittyy, että ymmärtää jokaisen oman yksilöllisen tavan olla vuorovaikutuksessa ja kommunikoida ja on val- miudet ottaa ne huomioon.

 Kokemus- ja vertais- asiantuntijuuden merkitys on kuntoutumisen ja osallisuuden näkökulmasta val- tava. Paras ja merkittävin korkeakoulu nepsykirjon henkilöiden kanssa työskentelyyn ja tukemiseen on asiakastyössä tapahtuvat kohtaamiset ja kes- kustelut, tavoite saavuttaa yhteinen ymmärrys. 

Teksti: Elina Ruokanen,

Kuntoutuksen ohjaaja -opiskelija

Videolinkki: