9
ADHD-tutkimuksen palvelupolku korkeakouluopiskelijan näkökulmasta
,25
ADHD:ta diagnosoidaan tänä päivänä aikuisilla yhä enenevissä määrin. Jokaisella meistä on enemmän tai vähemmän neuropsykologisia oi-
reita tai piirteitä. Olennaista onkin se, millä ta-
valla oireet ja piirteet haittaavat kyseisen henki-
lön elämää. Silloin kun esimerkiksi arki on haas-
teellista ja huomaa että jotain on vialla, pitäisi rohkeasti hakea apua. Kukaan ei mielestäni ole oikeutettu arvostelemaan kenenkään tarvetta hakea apua, sillä kellään muulla ei ole saman-
laista käsitystä oireista ja niiden vaikutuksesta arkeen, kuin henkilöllä itsellään.
Kokemukseni mukaan ADHD-oireinen nainen kohtaa usein väheksyntää oireistaan. Saatetaan sanoa, että kyse on vain muotisairaudesta tai: ”Kyllä minäkin saisin ADHD-diagnoosin jos sitä lähtisin hakemaan”. Olen myös usein kuullut to-
dettavan: ”Kuinka jokainen lapsiperheen äiti unohtelee asioita”. Omalla kohdallani käytössä on seinäkalenteri, mukana kulkeva manuaalinen kalenteri, puhelimen muistutukset sekä muisti-
laput ja silti tärkeitä asioita pääsee unohtumaan. On myös todella kurjaa kuulla kommentteja, ala-
kouluikäisten ylivilkkaiden poikien diagnoosista tai: ”Harmi, jos olisi tuollainen älykkyyteen vaikuttava sairaus”.
ADHD ei vaikuta älykkyyteen millään tavalla, vaan se tarkoittaa vain, että aivot toimivat hie-
man eri tavalla. Esimerkiksi itselleni koulunkäyn-
ti on aina ollut helppoa, mutta olen joutunut ole-
maan melko kekseliäs valmistautuessani tenttei-
hin, sillä perinteinen kirjasta lukeminen ei minul-
ta onnistu. Joskus saatan antaa itsestäni tyhmän kuvan keskustelussa, sillä muiden puhuessa aja-
tukseni usein huomaamatta karkaavat mietti-
mään esimerkiksi ensi viikon ruokalistaa tai pu-
heenvuorossa olevan hienosti neulottua villapai-
taa, enkä enää tiedä kysyttäessä mielipidettä mistä puhutaan.
ADHD-oireisen aikuisen palvelupolku voi toisi-
naan olla hankala. Taustalla saattaa olla ja usein onkin virheellisiä diagnooseja masennuksesta ahdistuneisuushäiriöön, joita diagnosoimaton ADHD usein myös ruokkii. Diagnosoimaton ADHD altistaa myös usein unihäiriöille sekä itse-
tunto-ongelmille. ADHD-oireiset henkilöt ovat myös alttiimpia sairastumaan erilaisiin psykiat-
risiin häiriöihin.
ADHD-tutkimukset voidaan tehdä joko julkisella tai yksityisellä puolella. Yksityisellä puolella tut-
kimukset luonnollisesti maksavat useita satoja euroja, mutta tutkimukset saadaan valmiiksi no-
pealla aikataululla (noin 4-5kk), eikä tutkimuk-
siin pääsyyn tarvita useita käyntejä sairaanhoi-
tajilla ja yleislääkäreillä. Korkeakouluopiskelijan kohdalla tutkimuksiin voi päästä myös Ylioppilai-
den terveydenhoitosäätiön YTHS:n kautta.
YTHS:n kautta tutkimukseen pääsy ja itse tutki-
mus on pitkä prosessi. Alkukartoituskäynnille oli jokunen aika sitten yli puolen vuoden jono. Tä-
män käynnin jälkeen kestää vielä yli vuoden en-
nen kuin mahdollinen tutkimus on tehty. Tutki-
mus pitäisi kuitenkin saada valmiiksi ennen val-
mistumista ammattiin, muutoin se jää kesken, ei-
kä uusi hoitava taho ota huomioon jo aloitettua tutkimusta. Tälle reilusti yli vuoden ajalle YTHS tarjoaa potilaalle viitisen kertaa etäyhteydellä keskustelua sairaanhoitajan kanssa. Mielestäni tämä on liian vähän, sillä ADHD-oireinen potilas voi olla todella yksin ja ahdistunut oireidensa kanssa. Julkisella puolella tutkimukset ja niihin
Kuva 1: ADHD kuuluu nepsydiagnooseihin.