Mielenterveyskuntoutuksessa voidaan hyödyn-
tää erilaisia menetelmiä. Tässä jutussa esitel-
lään SCIT, jota psykiatrinen sairaanhoitaja Anne Lund käyttää työssään Hoitokoti Reimarissa. Ohjelma koostuu kolmesta osasta ja se etenee käsikirjan mukaan. Toiminta on ryhmämuotoista ja sisältää tunne- ja vuorovaikutustaitojen har-
joittelua. Vaikka menetelmä on alun perin tarkoitettu skitsofreenikoiden kuntoutukseen, on Lund havainnut muidenkin mielenterveys-
kuntoutujien hyötyvän SCIT:istä.
SCIT on lyhenne sanoista Social Cognition and Interaction Training eli sosiaalisen kognition kuntoutusmenetelmä. Sosiaalisella kognitiolla tarkoitetaan kykyä havainnoida ja tunnistaa tunteita sekä vuorovaikutustilanteita. Tunteet, ajatukset ja toiminta ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Tätä kuvataan SCIT:ssä kolmiona, joka kuvaa tunteiden, ajatusten ja toiminnan syyseuraussuhdetta.
Kuntoutusohjelman kehittäjinä ovat kolme yhdysvaltalaista tohtoria: David Roberts, David Penn ja Dennis Combs. Menetelmä on suunniteltu käytettäväksi 5–8 osallistujan ryhmille, ohjaajia voi olla yhdestä kahteen. Tapaamiskertoja on 20–24 ja ne ovat kestoltaan 45–60 min. Kokoontumisia on 1–3 kertaa viikossa.
Menetelmä on jaettu kolmeen osaan, joilla on oma teemansa. Tapaamiskertojen väleissä osal-
listujat toteuttavat kotitehtäviä, joissa harjoitel-
laan opittuja taitoja. Esimerkkitehtävänä on harjoitella peilin edessä erilaisia ilmeitä, jotka kuvastavat tiettyä tunnetta.
Ensimmäisessä osassa tunnetaitojen harjoittelu aloitetaan perustunteiden opettelusta. Tuntei-
den tunnistamista harjoitellaan kasvokuvien avulla. Tavoitteena on oppia havaitsemaan muiden tunteet ja tunnistamaan omat tunteen-
sa.
Toisessa osassa perehdytään erilaisten tilantei-
den tulkintaan lyhyiden videoiden avulla. Jokai-
nen osallistuja saa vapaasti esittää oman tulkin-
tansa tilanteesta ja näistä tulkinnoista keskus-
tellaan yhdessä.
Kolmannessa osassa kootaan yhteen opetellut asiat ja tavoitteena on, että ne saadaan siirret-
tyä osaksi kuntoutujan omaa elämää. Tässä vaiheessa osallistujat esittävät esimerkkejä omasta elämästään ja tällä tavoin opitut asiat linkittyvät omaan arkeen.
Lund kertoo, että työskentely asumisyksikössä on palkitsevaa, koska pääsee seuraamaan kun-
toutujien edistymistä heidän omassa arjessaan. Ryhmän vaikutukset ovat havaittavissa arkisissa vuorovaikutustilanteissa sekä kahdenkeskisissä keskusteluissa. Näissä keskusteluissa kuntoutu-
jat osaavat paremmin kertoa tunteistaan ja ajatuksistaan.
SCIT tutuksi sosiaalisen kuntoutuksen menetelmänä
8
Kuva: Pixabay
Teksti: Mira Suominen
kuntoutuksen ohjaaja -opiskelija