Kuntoutuksen ohjaaja 1/2021 | Page 10

9

Mielenterveys- ja päihdepalveluketjujen yhte-

näistäminen on yksi keskeinen tavoite Keski-

Suomen sote-uudistuksen hankkeiden Tulevai-

suuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. Kehittämiselle on suuret odotukset ja myös pit-

kään tiedossa olleet tarpeet. Nuorten mielen-

terveyshäiriöt ja päihteiden käyttö aiheuttavat erityisen suurta huolta. 

Keski-Suomessa on haasteena palveluiden alu-

eellinen tasalaatuisuus sekä työntekijöiden saa-

tavuus. 

Tavoitteenamme on vahvistaa ja kehittää yh-

dessä kuntien kanssa toimintamalleja erityises-

ti mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ennalta-

ehkäisyyn sekä varhaisen tunnistamiseen, tu-

keen ja hoitoon, kertoo palveluketjujen kehit-

tämisestä vastaava projektipäällikkö Mari Ran-

tamäki.  

 

Hanke alkoi syksyllä 2020 perustason organi-

saatioiden esihenkilöiden tapaamisilla. Tapaa-

misissa vahvistui käsitys siitä, että Keski-Suo-

messa on tehty ja on meneillään paljon oikean-

suuntaista kehittämistyötä, mutta myös yhtei-

siä kehittämiskohteita. Esimerkiksi lähetekäy-

tännöistä on luovuttu useimmissa organisaati-

oissa. Matalan kynnyksen palveluita on raken-

nettu ja niitä kehitetään edelleen saavutetta-

vuuden lisäämiseksi. 

Myös etävastaanottotoiminta on edistynyt ko-

ronatilanteen myötä. Toukokuun lopussa 2021 avautuu OmaKS.fi-palvelu, Keski-Suomen digi-

taalinen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa voi asioida sairaanhoitajan tai sosiaaliohjaajan kanssa videon tai chatin välityksellä. Myös moniammatillinen ja -alainen yhteistyö sekä eri ikäisten neuropsykiatrisen asiakkaiden kuntou-

tukseen liittyvä osaaminen tarvitsee vahvista-

mista.  

Keski-Suomen kunnissa on tarve vahvistaa neuropsykiatrista osaamista ja selkeyttää palve-

luketjua sekä koordinaatiota perustason palve-

luissa. Kunnissa on tarve

erityisasiantuntijuudelle ja 

konsultatiiviselle  avulle, ker-

too projektipäällikkö Hanna

Hämäläinen Keski-Suomen

sote-uudistuksen hankkeista. 

Yhdeksi keskeiseksi kehittä-

miskohteeksi on noussut ter-

veysasemien vastaanottojen,

mielenterveys- ja päihdepal-

veluiden sekä sosiaalihuollon

yhteistyön ja integraation

vahvistaminen. Monissa Keski-

Suomen kunnissa nämä toi-

mivat erillisinä, eikä ammatti-

laisille ole sovittu selkeitä

yhteistyökäytäntöjä.  

Jo ennen Tulevaisuuden sote-

keskus -ohjelman käynnisty-

mistä Keski-Suomen Seutu-

terveyskeskuksessa on saatu

hyviä tuloksia ensilinjan mielenterveys- ja päihdesairaanhoitajan toiminnalla. Ensilinjan mielenterveys- ja päihdesairaanhoitaja on osa terveysaseman vastaanoton tiimiä ja hän on yhteydessä mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvissä tilanteissa asiakkaaseen pian yhteydenoton jälkeen. Ensilinja tarjoaa henki-

löstölle myös konsultointia. Toimintamallilla on pystytty vähentämään selkeästi varsinaisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarvetta.  

Ensilinjan prosessilla mahdollistetaan se, että asiakas pääsee mahdollisimman nopeasti hoi-

dolliseen ensiarvioon eikä ensimmäistä käyntiä tarvitse odottaa viikkoja. Omahoidon lisäksi asiakas ohjataan tarvittaessa oikeaan palveluun, jos muutaman käynnin jälkeen on vielä tarvetta lisäkäynneille, kertoo projektityöntekijä Emilia Nygren.

Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman lisäksi on vireillä myös muuta kehitystyötä. Yhtenä keskei-

 senä haasteena kaikessa kehittämistyössä  on se,