”SUURIN SYY kehitysvastuun siirtymiselle paikallistoimijoil-
konaisuudessa: ”He seuraavat massamediassa käytävää kes-
le on yksinkertaisesti se, että julkisen sektorin rahat eivät enää
kustelua, jossa lähiyhteisöllisyyden merkitys on marginaalinen.
riitä tähän”, Virkamäki toteaa. Asiat ovat junnanneet paikal-
Ihmisethän eivät toimi arjessa päästäkseen julkisuuteen, vaan
laan jo pitkään, koska julkisella ja yksityisellä sektorilla on to-
jotta elämää olisi merkityksellistä”, hän toteaa ja huomauttaa,
tuttu ratkaisemaan asioita isolla rahalla. ”Sosiaalisen pää-
että urbaani yhteisöllisyys on aina poikennut maalaisyhteisöl-
oman taloudellista arvoa ei sen sijaan tunnisteta vielä laajasti.
lisyydestä.
Myöskään media ei tunnista tämän asian suurta merkitystä.”
Helsinkiläisiä esimerkkejä city-yhteisöllisyydestä ovat mm.
hyvät kokemukset ryhmäkorjaustoiminnasta ja alueellisesta
Ei mitään puuhastelua
energiatehokkuuden parantamisesta. Näissä projekteissa sa-
Virkamäen mukaan lähiyhteisöllistä toimintaa pidetään etu-
man asuinalueiden taloyhtiöiden sosiaalinen pääoma on val-
päässä harrastustoimintana, vaikka se itse asiassa on koko yh-
jastettu huomattavienkin rahanarvoisten etujen saavuttami-
teiskunnan ydin tälläkin hetkellä. ”Poliittiset prosessit ja ylei-
seen.
nen mediakeskustelu on pikkutekijä arjen sujumisen kannal-
”Taloyhtiöt eivät voi saavuttaa näitä ison hankkeen etu-
ta, jos sitä verrataan joka päivä lähiyhteisöissä tapahtuvaan
ja yksin, vaan ainoastaan toimimalla yhdessä. Tämä yhteis-
konkreettiseen toimintaan ja keskusteluun. Ihmiset ratkaisevat
toiminta on myös valtion ja kaupungin tavoitteiden mukainen,
edelleen asiansa valtaosiltaan itse. Tähän liittyvät taidot ovat
koska siten saadaan peruskorjaukset ja energiatehokkuuden
toki rapautumassa, mutta tätä isoa kuvaa ei pitäisi unohtaa”,
parantaminen paremmin toteutettua.”
Virkamäki linjaa.
Lakimiehen koulutuksen saanut Virkamäki on pyörittänyt
Aktivoi pääomasi
yritystään kohta kymmenen vuoden ajan; asuinalueiden kehit-
Samalla kun taloyhtiöt oppivat tuntemaan toisensa ja toimi-
tämisestä hän on ollut kiinnostunut koko työuransa ajan. Alku-
maan yhdessä, sosiaalinen pääoma vain kasvaa kasvamis-
peräinen kipinä tuli osallistumisesta Vuosaaren suunnitteluun
taan. Virkamäki muistuttaa, että sosiaalinen pääoma on sa-
ja rakentamiseen 1990-luvun alussa. Virkamäki tunnetaan
manluonteinen kuin mikä tahansa pääoma: jos sitä käyttää,
myös Stop töhryille -projektin ensimmäisenä johtajana. Vaikka
se lisääntyy. ”Ja kääntäen: jos sosiaalinen pääoma makaa
projektin vetäminen oli rankkaa hommaa, se antoi kuitenkin
laiskana, se vähenee. Sosiaalisen pääoman laiskistuminen on
kosolti villoja nykyiseen yritystoimintaan.
pahinta mahdollista tuhlausta sekä yksityisen että kansantalouden näkökulmasta”, Virkamäki täräyttää.
Takaisin landelle?
Mitä sitten esimerkiksi yksittäinen taloyhtiö voi tehdä yh-
Norjan tapahtumien jälkeen yhteisöllisyys tuntuu olevan kaik-
teisöllisyyden lisäämiseksi? – Virkamäen mukaan ensimmäi-
kien huulilla. Toisaalta joidenkin kriitikoiden mukaan ”uusyh-
nen askel on saada oman taloyhtiön sisäinen keskustelu toi-
teisöllisyyden” perään haikailijat etupäässä vain kaipaavat ta-
mimaan. Toiseksi tulee tutustua naapuritaloyhtiöiden toimijoi-
kaisin maalle ja 1950-luvulle.
hin ja pohtia yhteistyön mahdollisia kohteita. Kolmas askel
Virkamäki vastaa, että nämä kri