MONI KAKKU PÄÄLTÄ KALLIS
ESTETIIKAN SIJAAN JULKISIVUREMONTEISSA
PUHUTTAA NYT ENERGIATEHOKKUUS
TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN
KUVAT: RISTO VALKEAPÄÄ
Julkisivuremontti on – jos mahdollista – putkiremonttiakin herkempi aihe
taloyhtiöissä, sillä julkisivun kauneus on usein katsojan silmässä. Saitaa katsojaa
taas kirpaisee huomattavasti enemmän taloudellinen lommo lompakossa kuin
esteettinen haitta seinässä. Julkisivuremontti ei kuitenkaan koskaan ole pelkkää
kosmetiikkaa, vaan siihen liittyvät kysymykset mm. energiatehokkuudesta ja
kosteusvaurioista. Kukkaroonsa liian tarkasti tarrautuva saattaakin huomata, että
remontin lykkääminen se vasta kalliiksi tuleekin.
TOISIN KUIN usein on laita linjasaneerausten kohdalla, jul-
saavutettiin kohteessa, jossa oli tehty 100 mm lisälämmöneris-
kisivuremontin tilanneet taloyhtiöt tapaavat myös olla tyytyväi-
tys ja levyverhous julkisivuille sekä uusittu kaikki ikkunat. Pää-
siä tehtyyn työhön. Stina Linnen tutkimuksessa selvitettiin tehty-
osin suurimmat säästöt saavutettiin kohteissa, joissa ulkovai-
jen korjausten vaikutusta asumisviihtyvyyteen ja kysyttiin asuk-
pan korjausten lisäksi tehtiin toimenpiteitä lämmitys- ja ilman-
kaiden mielipiteitä mm. lämpötilasta, vetoisuudesta, ilmanlaa-
vaihtojärjestelmille.
dusta ja rakennuksen ulkonäöstä korjauksen jälkeen. Kyselyn
Kuriositeettina sopii mainita, että muutamassa kohteessa
perusteella asukkaat ovat pääosin tyytyväisiä korjauksiin: vas-
kulutus itse asiassa nousi korjauksen jälkeen. Selvää syytä ku-
tanneista 65 % koki korjauksen rahan ja vaivan arvoiseksi ja
lutuksen nousulle ei löytynyt, mutta esimerkiksi suuret muutok-
68 % koki asumisviihtyvyydenparantuneen jonkin verran tai
set käyttöveden kulutuksessa, ilmanvaihdon lisäys tai asukkai-
merkittävästi. Asukkaiden mielestä eniten oli parantunut raken-
den vaihtuvuus voivat olla vaikuttavia tekijöitä.
nuksen ulkonäkö korjauksen vaikutuksesta.
Optimoi lämmitys ja ilmanvaihto
70’s Show
On myös huomattava, että rakennuksen lämpöolosuhteet ja il-
Linnen tutkimuskohteista suurin osa oli rakennettu 1970-luvun
manvaihdontarve tarve muuttuvat julkisivukorjauksen vaiku-
alussa, jolloin tehtiin liki neljännes koko Suomen asuinkerros-
tuksesta rakenteiden tullessa tiiviimmiksi ja paremmin lämpöä
taloista. Koska 1970-luvun rakennusten ominaiskulutukset ovat
eristäviksi. Julkisivukorjausten jälkeen tuleekin aina tarkistaa,
kaikkien aikojen suurimpia, juuri näiden rakennusten energia-
perussäätää ja tasapainottaa lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestel-
taloudellinen korjaus nähtiin kannattavimmaksi.
mät, jotta varmistetaan hyvä asumisviihtyvyys ja saavutetaan
Tutkimuksen mukaan lämmönkulutus pienentyi kohteissa
keskimäärin 14 %, mikä vastaa noin 5,6 kWh/m . Vaihtelu
3
tutkimuksessa oli tosin suurta (välillä 3–34 %). Suurin säästö
26 kita 4/ 2011
julkisivukorjaukselle suurin mahdollinen energiansäästö.
Julkisivujen peittävä korjaus ja siihen liittyvä lisälämmöneristäminen voivat nostaa rakennuksen ja kiinteistön arvoa