”Ihmisistä puhuttaessa sellaiset tekijät kuin vireystila, tuottavuus,
terveys ja turvallisuus ovat olennaisessa roolissa.”
Sisäilman vaikutus rakennusten rakenteisiin on suuri sekin:
”Ilmavirtaukset kuljettavat kosteutta, ilman epäpuhtauksia ja
hometta rakenteisiin”, muistuttaa Alber.
”Esimerkiksi ulkoilman ja sisäilman lämpötilaerot vaikuttavat
rakennuksen painesuhteisiin – eli puhutaan ns. savupiippuvaikutuksesta.
Vastaavasti alapohjarakenteiden kautta voi
tulla korvausilmaa huonetilaan ja yläpohjan kautta huonetilasta
ulos päin.”
Alber muistuttaa nimenomaan tarpeenmukaisen ilmanvaihdon
tärkeydestä:
”Tällöin sisäilmaolosuhteet ovat oikeat kullakin hetkellä ja
energiansäästöjä on mahdollista saavuttaa.”
KUVA: ETS NORD SUOMI
Katse kokonaiskustannuksiin
Alber tietää, että taloyhtiöissä IV-järjestelmien hinnat puhututtavat
porukoita, mutta IV-asioissa kannattaa miettiä myös elinkaarikustannuksia.
”IV-koneiden alkuinvestointi muodostaa vain noin kymmenesosan
tyypillisen ilmanvaihtojärjestelmän elinkaarikustannuksista.”
Fiksu panostus heti alussa voi vähentää taloudellista
rasitusta elinkaaren loppupäässä, kun ei-niin-laadukas järjestelmä
jo yskii.
”Jos ajatellaan esimerkiksi rakennusten energiankulutusta,
energialaskuun voidaan vaikuttaa suuresti tehokkaalla
ja oikein mitoitetulla ilmanvaihtojärjestelmällä”, hän
huomauttaa.
Alberin mukaan vallitsevat trendit ohjaavat järjestelmiä
kohti automaatiota ja helppokäyttöisyyttä. ”Etenkin sellainen
IV-automaatio, joka on integroitavissa muuhun talotekniikkaan,
kasvattaa koko ajan suosiotaan”, hän toteaa ja paljastaa,
että tätä nykyä ETS Nordin ammattilaiset tekevät jo enemmän
työtä automaatioratkaisujen kuin ”perus-IV:n” kanssa.
”Teknologia ja integraatio etenevät nyt sellaista vauhtia,
että varmasti viiden vuoden päästä voidaan puhua, ellei nyt
älykodeista, niin ainakin jo älykonttoreista.”
Digikärjellä eteenpäin
Koulutuspäällikkö Ali Aaltonen Vallox Oy:stä vahvistaa, että
asiakkailta on tullut jonkin verran kyselyjä koronavirukseen liittyen.
”Ilmanvaihdon toimivuus on selvästi noussut tärkeämmäksi
asiaksi ihmisten mielissä”, hän toteaa.
Aaltosen mukaan digitalisaatio mahdollistaa IV-järjestelmien
keskitetyn valvonnan, ja turvallisuusaspektien lisäksi
myös esimerkiksi kulutus tulee suurennuslasin alle. Kun on tietoa
siitä, miten systeemiä on käytetty, voidaan toimia entistä
ennakoivammin esimerkiksi säästömielessä – tai puuttua mahdollisiin
käyttövirheisiin.
Valloxin uutuus automatiikan saralla on tämän vuoden
alkupuolelta alkaen kaikkiin MyVallox-ilmanvaihtokoneisiin
lisätty sisäänrakennettu CO 2
-anturi.”Tämäkin on ilmanlaatua
huomattavasti parantava asia”, hän huomauttaa.
ETS NORDin tuotteet soveltuvat sekä muuttuvaan, että vakioilmavirtaiseen
ilmanvaihtojärjestelmään.
Keväällä oltiin tilanteessa, jossa kotona puursivat vanhemmat
ja lapset rinta rinnan. Siinä ilmanvaihto joutui monessa
taloudessa koville – ja happi saattoi loppua jo muutenkin kuin
kuvainnollisesti.
”Jos sama ruljanssi toistuu talvella, niin nyt viimeistään
kannattaa varmistaa, että huollot on tehty ja säädöt ovat kohdillaan,
jotta työteho ja terveys eivät kärsi.”
Milloin on IV-remontin aika?
Aaltosen näppituntuma on se, että rivitaloissa ollaan IVasiois
sa hiukan valveutuneempia kuin kerrostaloissa, mutta liki
kaikissa taloyhtiöissä voisi petrata ainakin strategista varautumista.
Kun putki-, julkisivu- ja vaikkapa tietoliikenneremontit
myllertävät taloyhtiöitä, saattaa panostus ilmanvaihtoon siirtyä
kylmästi jonon hännille – pitkäksikin aikaa. Aaltonen huomauttaa,
että IV-remontti sopii hyvin esimerkiksi linjasanee rauksen
kaveriksi.
”Taloyhtiöiden pitäisi kiinnittää nykyistä paremmin huomiota
ilmanvaihtojärjestelmien elinkaareen”, hän toteaa ja
lisää, että hyvä IV-systeemi on sijoitus, joka kantaa vuosikymmenten
päähän.
Valloxin tuotteissa automaatio on viety jo hyvin pitkälle ja
Aaltonen uskookin, että esimerkiksi kerrostaloissa se on melkoisen
varma veto; kaikilla ei suinkaan ole haluja lähteä kustomoimaan
omia IV-asetuksiaan asuntokohtaisesti, vaan fiksu
keskitetty taloautomaatio puolustaa paikkaansa tässä.
Ilmanvaihto tietenkin myös ”äppiytyy” kovaa vauhtia siinä
missä muutkin elämänalueet. Aaltosen mukaan aika lailla
kaikki keskeinen talotekniikka saadaan lopulta kännykkään
yhden sovelluksen taakse, jolloin yhdellä silmäyksellä nähdään
missä mennään.
”Esineiden internet on vahvasti tulossa. Meillä Valloxillakin
on 13-henkinen T&K-tiimi tekemässä uusia innovaatioita tällä
saralla.” n
12 kita 3–4/ 2020