KUVA: PEXELS
Pelkkä ilmanvaihdon suuruus ei ole ratkaisevaa, vaan myös
se, kuinka ilma jaetaan. Yhä tärkeämpää on huolehtia siitä,
että puhdas, virusvapaa ilma tuodaan hengitysvyöhykkeelle ja
että käytetty ilma poistetaan mahdollisimman tehokkaasti huoneesta.
”Tähän tarvitaan uusia toimivia ratkaisuja ja entistä enemmän
työtä, sekä tutkimuksessa että tuotekehityksessä. Myös
ilmanvaihdon toiminnallisia kriteereitä on kehitettävä nykyisestä”,
toteaa Seppänen ja lisää, että ilmanvaihdon hyötysuhde
ja epäpuhtauksien poistotehokkuus on otettava uudelleen
käsittelyyn.
”Me tarvitsemme tila- ja tapauskohtaisia toimivia, suojaavia
ratkaisuja.”
Seppänen nostaa esille REHVAn (The Federation
of European Heating, Ventilation and Air Conditioning
Associations) elokuussa julkaiseman Covid-ilmanvaihto-oppaan
kolmannen uusitun version. ”Opas muodostaa aikaisempia versioita
huomattavasti täydellisemmän yhteenvedon ilmanvaihdon
merkityksestä Covid-19:n torjunnassa”, hän toteaa.
kijöille, vierailijoille ja muille tilojen käyttäjille on luokituksen
takia helpompi tarjota terveellinen ja turvallinen ympäristö
viruksen aikana ja sen jälkeen. Vaikka luokitus kehitettiin
koronaviruksen takia, IWBI katsoo, että se auttaa myös tulevaisuudessa
muiden mahdollisten tila- tai hygieniaongelmien
ehkäisemisessä pitkällä aikavälillä.
Varmista puhdas ilma kaikissa olosuhteissa
Suomalaisen FINVAC-järjestön puheenjohtaja, emeritusprofessori
Olli Seppänen on jo pitkään pitänyt tärkeänä, että rakennukset
toimivat parhaalla mahdollisella tavalla koronaviruksen
leviämisen torjumiseksi. Seppäsen mukaan nyt on oikea aika
varmistaa, että ilmanvaihto todella toimii niin kuin pitää.
”Hiukkasten leviäminen ilmavirtausten mukana asettaa
ilmanvaihdon merkityksen kokonaan uuteen valoon”, hän huomauttaa.
Koneellinen ilmanvaihto näyttää kyntensä
Toiminnanjohtaja Mervi Ahola Sisäilmayhdistys ry:stä myöntää,
että koronavirus on sähköistänyt myös ilmanvaihtokeskustelun.
”Ilmanvaihto on tietysti yksi asia, joka vaikuttaa tartuntariskiin
ja Suomessa ilmanvaihto on yleisesti hyvällä tasolla, ainakin
eurooppalaisessa mittakaavassa.”
Aholan mukaan koneellinen ilmanvaihto on Suomessa jo
normi, kun taas muualla Euroopassa painovoimainen ilmanvaihto
tai pelkkä ikkunatuuletus on vielä melko yleistä, myös
muualla kuin asunnoissa. ”Vanhemmassa kotimaisessa asuntokannassa
ilmanvaihto ei aina ole riittävää, mutta kehitystä
tapahtuu koko ajan.”
Ahola muistuttaa myös ilmanvaihtojärjestelmän lainalaisuuksista,
jotka pysyvät aina samoina, oli päällä korona tai
ei. ”IV-järjestelmän oikea toiminta on tärkeää epäpuhtauksien
poistamisessa. Tämän vuoksi on tärkeää, että se on oikein
suunniteltu, asennettu ja huollettu.”
Mutta voisiko Covidista olla tuotekehityksen kirittäjäksi?
– Ainakin Suomen LVI-Liiton mukaan koronaviruksesta koottava
tieto voi hyvinkin synnyttää uusia innovaatioita liittyen siihen,
miten ilmanvaihdon päätelaitteilla pystytään vaikuttamaan
pienhiukkasten liikkumiseen tilassa.
Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Samuli Könkö totesi jo
toukokuussa, että riskienhallinta edellyttää myös ilmavälitteisiin
viruksiin varautumista tulevaisuudessa. Könkön mukaan tässä
voidaan onnistua hyvällä yhteistyöllä tiedeyhteisön, terveydenhuollon
viranomaisten, ilmanvaihdon laitevalmistajien ja LVIsuunnittelijoiden
kesken.
Tulilinjalla ihmiset ja rakennukset
Tuoteryhmäpäällikkö Kadi Alber ETS Nord Suomelta muistuttaa,
että ilmanvaihdon vaikutukset ovat moninaisia.
3–4/ 2020 kita 11