TYÖTURVALLISUUS KUNTOON SOPIVILLA SUOJAVARUSTEILLA
TEKSTI : ARI MONONEN KUVA : PIXABAY
Rakennus- ja korjaustöissä on tärkeää saada kiinteistö hyvään asumiskuntoon . Toisaalta on olennaista huolehtia työntekijöiden terveydestä ja työnteon turvallisuudesta .
JOS TYÖMAALLA tehdään purkutöitä tai muutoin rikotaan rakenteita , ilmaan voi sekoittua terveydelle haitallista pölyä . Myös esimerkiksi eristys- tai hiomatöihin voi liittyä pölyriskejä .
Kosteusvaurioita korjattaessa vaarana ovat home pölyt , joista usein aiheutuu hengitystieinfektioita ja pitkäaikaisen altistuksen jälkeen ehkä myös työperäistä allergiaa tai astmaa . Toisaalta asbesti , kivihiilipiki ja muut erityisen haitalliset aineet voivat pölistessään aiheuttaa työntekijöille muun muassa asbestoosia , pölykeuhkoa tai jopa syöpäsairauksia .
Lisäksi ilmassa leijuvat todella pienikokoiset hiukkaset ovat haitallisia jo siksi , että ne helposti tunkeutuvat syvälle keuhkorakkuloihin ja päätyvät sieltä ehkä edelleen verenkiertoon .
” Pölynhallinnalla pyritään vähentämään työturvallisuusriskejä , joita esiintyy paljolti rakennusalalla tai kiinteistöhuollossa . Turvallisuuden parantaminen on haastavaa ja monipuolista työtä ”, linjaa Suomen Työturvallisuuden Liitto STYL ry : n toiminnanjohtaja John Bergman .
Riskit kartoitetaan Aluksi tehdään riskikartoitus siitä , millaisia työturvallisuus riskejä kiinteistön työmaalla todennäköisesti tulee vastaan .
Riskikartoitusta ei tarvitse tehdä esimerkiksi taloyhtiön omin voimin , vaan avuksi voidaan kutsua ammattiväkeä . Esimerkiksi Työterveyslaitoksen tai AVI : n tarkastajat osaavat kertoa , millaisia vaarallisia aineita työntekijät kohtaavat työmaalla .
” Kartoituksen jälkeen pohditaan , millaisten ratkaisujen avulla vaaroja olisi mahdollista välttää . Sopivien turvavarusteiden hankkiminen on yksi mahdollisuus parantaa työturvallisuutta ”, sanoo Bergman . Ensi vuonna 50 vuotta täyttävä STYL ry edustaakin paljolti suojavarusteiden ja turvalaitteiden valmistajayrityksiä sekä kehittää yritysten ja viranomaisten välistä yhteistoimintaa .
” Suojaimet eivät kuitenkaan ole ensisijainen ratkaisu . Niitä tarvitaan vasta sitten , jos teknisillä ratkaisuilla ei saada parannettua turvallisuutta .”
56 kita 3 / 2022