yhteisvastuullinen: laite tunnistaa lataajan esimerkiksi
RFID-tägin tai mobiilisovelluksen kautta, ja laskutus tapahtuu
automaattisesti käytön mukaan.
”Esimerkiksi Helenillä automaatiota on kehitetty paljon,
jotta asiakaskokemus olisi saumaton myös laskutuksen suhteen.”
”Oikeissa” latauspisteissä on myös kiinnitetty huomiota
turvallisuuteen ja ilkivallan mahdollisuuteen – esimerkiksi
Latauspisteissä sähkölasku sen sijaan on yksilöity eikä
leikkivät lapset eivät voi vetäistä piuhoja irti niin, että siitä
syntyisi vahinkoa.
Missä kunnossa teidän salaojat ovat?
Kaikissa taloyhtiöissä ei sähköautostrategia ole niin
ajankohtainen, mutta salaojien kunto varmasti koskettaa
useimpia kansalaisia. Kun vanhaa pihaa uudistetaan, on
usein mielekästä pohtia, missä kunnossa kiinteistön salaoja
järjestelmät ovat – ja olisiko kenties aika jo uusia ne. Salaojien
kaivaminen on tontin ”syvää infraa”, joka kannattaa hoitaa
ennen kuin istutuksia ja kiveyksiä tehdään.
Ville Hakala Salaojakympit Oy:stä toteaa, että suomalaiset
eivät aina ole aivan kartalla salaoja-asioiden suhteen.
”Esimerkiksi kerros- ja rivitaloissa huomio kiinnittyy usein
esimerkiksi putki-, katto-, tai julkisivuremonttiin, joista asukkaat
keskustelevat yhdessä ja miettivät saneerauksen tarvetta. Se on
sikäli ihan ymmärrettävää, koska salaojat ovat piilossa ja hel-
posti unohtuvat asukkailta.”
Salaojat ovat kuitenkin olennaisessa roolissa kaikenlaisissa
kiinteistöissä. Jatkuva maan kosteus – samoin kuin suuret sade-
ja sulamisvesimassat – saattavat pitää rakennuksen kivijalan rakennetuissa taloissa piilee huomattava määrä puutteellisesta
märkänä pahimmassa tapauksessa ympäri vuoden. Monessa kosteudenhallinnasta aiheutuvia ongelmia. Hakalan mukaan
tapauksessa vesiä pääsee myös kellareihin. puhelimeen tartutaan valitettavan usein vasta kun vahinko on
jo ”sylissä”. Myös ennakoivampaa otetta kuitenkin löytyy:
Kosteus ei saa käydä taloksi
”Onneksi taloyhtiöihin on tullut viisivuotissuunnitelmat,
Hakala muistuttaa, että perustuksissa ja rakenteissa asuva jotka ohjaavat miettimään eri toimenpiteitä ja ihan konkreetti-
kosteus ei ole koskaan hyväksi rakennuksen tai asukkaiden sesti myös niiden ajoitusta. Lisäksi isännöitsijät ovat ammatti-
terveydelle. laisia, jotka ottavat myös nämä asiat huomioon.”
”Toimiva salaojitus on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joilla
Salaojakympit tekee taloyhtiöissä salaojien kuntokartoi-
asuinrakennus pidetään hyvässä ja asuttavassa kunnossa”, tuksia, jotka ovat maksuttomia. ”Vasta kun putkistoa pitää
hän linjaa ja lisää, että itse asiassa vain kattoremontti on yhtä kuvata, palvelu on maksullista.” Videokuvaaminen voi olla jär-
tärkeä. kevää, jos epäillään esimerkiksi sortumaa, jota ei voida muilla
”Kattoremontissa estetään, ettei kosteus tule rakennukseen
sisään yläkautta – ja salaojien avulla estetään, että se ei tule
keinoilla todentaa.
Salaojien lisäksi toinen kiinteistön kosteusrasitteeseen liit-
alakautta”, hän toteaa. Märästä kivijalasta kosteus nousee tyvä tekijä on kattojen sadevedet, jotka on johdettava pois
kapillaarisesti ylös rakenteisiin ja se lahottaa rakenteita sekä talojen nurkilta.
muodostaa erilaisia sieni- ja homekasvustoja.
Hakalan näkemyksen mukaan ennen 2000-lukua rakennet-
”Ilmatieteen laitoksen mukaan vuonna 2015 satoi ennätyk-
sellisesti yli 1,2 metriä vettä paikoin ja pitkälti sama tahti jat-
tujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on jo vaakalau- kui 2016 vuonna. Kun tämä vuotuinen sadevesimäärä ropisi
dalla, riippuen pitkälti siitä, miten ne on asennettu ja huollettu. normaalin omakotitalon 200-neliöiselle katolle, se tarkoittaa
”Huolto vaihtelee taloyhtiöstä toiseen – mutta remonteilta voi- 240 000 litraa sadevettä pelkästään syöksyputkia pitkin alas
daan välttyä, kun reagoidaan ajoissa.” maaperään. Ei ole hyvä päästää suuria määriä vettä kivijalan
viereen. Kiinteistö on turvassa, kun vesimassat ohjataan nyky-
Varaudu remonttiin ajoissa aikaisella sade- ja salaojajärjestelmällä pois tontilta”, Hakala
Salaojakymppien kokemuksen mukaan 1940–1990-luvuilla havainnollistaa. n
40 kita 3 / 2019