messut | Sisäilmastoseminaari 2023
SISÄILMASTOSEMINAARI 2023 VETI LÄHES TUHAT VIERASTA
TEKSTI : SAMI J . ANTEROINEN
Noin 900 sisäilma-alan asiantuntijaa ja alan tutkimuksesta kiinnostunutta täytti Messukeskuksen Siipi-kongressialueen maaliskuussa . Vuosittain järjestettävä tapahtuma on palannut väellä ja voimalla laihojen koronavuosien jälkeen .
” VIIME VUONNA tapahtuma oli hybridi ja messuvieraita oli paikan päällä vain noin 600 ”, kertoo Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola . ” Tänä vuonna oli mahtava nähdä niin paljon ihmisiä livenä , koska kohtaamiset ja verkostoituminen ovat aina tärkeä osa seminaarikokemusta .”
Seminaari järjestettiin tänä vuonna 38 . kerran – ja pöytä oli katettu koreaksi . Valtakunnan suurimmassa sisäilmaalan tapahtumassa kuultiin kaikkiaan 60 esitystä . Monipuolista ohjelmaa täydensi sisäilma-aiheinen näyttely , jossa oli mukana tänä vuonna 60 näytteilleasettajaa .
Seminaariartikkeleita laidasta laitaan Ahola kertoo , että seminaariin saattoi kuka tahansa jättää esitelmäehdotuksensa viime syksynä .
” Hyväksytyistä esitelmäehdotuksista esittäjät kirjoittivat artikkelin , joista Sisäilmastoseminaarin ohjausryhmä koosti tämänvuotisen ohjelman ”, hän kuvailee .
Ohjelma sisälsi ajankohtaisia esityksiä tieteellisestä tutkimuksesta sekä käytännön sisäilmatyöstä : sisäilmasta ja terveydestä , sisäympäristön lämpöolosuhteista , mitatusta ja koetusta sisäympäristöstä , sisäilmatilanteiden ja rakentamisen ohjeista , infektioriskistä sisäilmassa , sisäilman epäpuhtauksista , rakennusfysiikasta ja sisäilmasta sekä mikrobeista ja toksisuudesta .
Ovatko sisäilma-asiat joutumassa unholaan ? Sisäilmastoseminaarin avannut valtiosihteeri Terhi Lehtonen ympäristöministeriöstä totesi , että sisäilmastokeskustelua leimaa tietty aaltomaisuus : ajoittain keskustelua käydään paljonkin , välillä taas on hiljaisempaa . ” Viime vuosina aihe on jäänyt muiden teemojen , kuten Ukrainan sodan ja koronapandemian , jalkoihin . Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä , että kaikki sisäilmastoon liittyvät ongelmat olisi ratkaistu tai että uusia ei voisi syntyä ”, Lehtonen muistutti .
Lehtonen katsoi , että sisäilmastoon liittyy monta tulevaisuusteemaa , joista hän nosti keskeisimmiksi energiansäästötoimenpiteet ja ilmastonmuutoksen . Hän kertoi , että rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusiminen on parhaillaan käynnissä , ja sen uudistaminen liittyy merkittävästi myös sisäilmastoon .
” Direktiiviluonnoksessa terveen sisäilmaston on määritelty käsittävän sisäilman laadun lisäksi päivänvaloon , sisälämpötilaan ja ääneen liittyvät asiat ”, totesi Lehtonen .
Liian kuumat asunnot Ilmastonmuutoksesta ja korkeiden lämpötilojen terveyshaitoista piti puheenvuoron Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta . Lanki totesi , että korkeaan sisälämpötilaan ja siitä aiheutuviin terveyshaittoihin pureutuvia tutkimuksia on toistaiseksi melko vähän – ja laatukin vaihtelee .
” Korkea sisälämpötila on yhteydessä monentyyppisiin terveyshaittoihin , kuten hengitystieoireilu , mielenterveyden ja kognition häiriöt , unihäiriöt , verenpaineen lasku ja diabeetikoilla esimerkiksi veren glukoosipitoisuuden lasku ”, listasi Lanki .
Vaikutuksia on todettu jo selvästi alle 30 asteen lämpötiloissa . ” Korkean lämpötilan terveyshaitoille ei ole pystytty määrittämään kynnysarvoa ”, totesi Lanki .
Pro Sisäilma jaettiin kolmannen kerran Seminaarin Avaus-sessiossa jaettiin Pro Sisäilma -tunnustus FM Kristina Saarelalle . Tunnustus myönnetään poikkeuksellisen omistautuneesta ja laajasta työstä , jossa on edistetty sisäilmaan liittyvää tutkimusta , suunnittelun ohjausta ja viestintää sekä kansallista ja pohjoismaista yhteistyötä hyvän sisäilman puolesta .
” Tunnustus jaettiin nyt kolmatta kertaa ja ensimmäistä kertaa henkilölle , joka ei ole Sisäilmayhdistyksen perustaja jäsen . Kristinan rooli Sisäilmastoluokituksen kehittämisessä sekä Sisäilmayhdistyksen toiminnassa on ollut erittäin merkittävä ”, kiittelee Ahola . n
Ensi vuonna sisäilmaväki kokoontuu Sisäilmastoseminaariin 12.3.2024 .
44 kita 2 / 2023