”
Edelleen löytyy
taloyhtiöitä, joissa
kosteusriskit ovat huonosti
hallinnassa.
”Ja jos taas yläpohjassa tai palopermannon alueella
on kesäpäivänä tuplasti lämpimämpää kuin ulkona, ker
too se, että tuuletus ei ole riittävällä tasolla. Heikko tuuletus
aiheuttaa myös sen, että kondenssivesikuormakin viihtyy pit
Savupiiput ym. läpiviennit ovat vuodoille riskialttiita kohtia yläpohjassa.
kiä aikoja yläpohjan alueella.”
Piilovuoto on pahin
Silti se pahin ja salakavalin vaara on piilovuoto, joka esi
että se on laiminlyönneillään aiheuttanut ison laskun. Pahim merkiksi tihkuvesivuotona voi olla akuutti pitkiäkin aikoja.
massa tapauksessa vastuukysymyksiä joudutaan puimaan kal Lisäksi piilovesivuodot ovat usein sellaisia, että niitä ei kovin
liissa oikeudenkäynnissä. kaan helposti pysty havaitsemaan kattopintojen vuosittaisten
Välillä Piironen miettii, että miksi kattoremontti on niin iso
mörkö, että sen välttääkseen ollaan valmiit tekemään vaikka
tarkastuksien yhteydessä.
”Piilovuodon aiheuttama riski voi kulminoitua sitten
mitä. ”Kyseessä on kuitenkin aika suoraviivainen urakka, eikä vaikka vasta 10 vuoden päästä, jolloin ongelma räjähtää
se ole kestoltaan ja kustannuksiltaan verrattavissa esimerkiksi käsiin”, Leijamaa toteaa.
tyypilliseen putki- tai julkisivuremonttiin.”
Monessa tapauksessa jo hyvän rakennustavan noudatta
minen olisi ollut riittävä estämään vesi- ja piilovesivuotojen
Kun kosteus käy taloksi
Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT),
syntymiset ja siitä seuraavat ongelmat.
”Mutta kyllä suunnittelijoillakin on huomattavan paljon
rakennusmestari Juhani Leijamaa, on erikoistunut nimenomaan parantamisen varaa”, toteaa Leijamaa ja lisää, että tällä het
kattojen tavarantarkastuksiin. Leijamaa katsoo, että taloyhtiöt kellä suunnitellaan rakennuksia, jotka eivät ”edes piirustus
eivät ole valmiita kohtaamaan kuluneen talven tapaisia lumet pöydällä” toimi katto- tai julkisivuvesien kanssa kunnolla. n
tomia, mutta superkosteita talvia:
”Kun suhteellinen ilman kosteus on lähempänä 100 pro
senttia kuin 60 prosenttia, on selvää, että kotimainen raken
nuskanta on kovilla. Kun kerran pakkanen ei enää tule
kevyesti kuivaamaan rakenteita, meillä ollaan tilanteessa,
jossa yläpohjaan jää jatkuva kosteus.” Seurauksena on erilai
sia kasvustoja ja niiden myötä terveysriskejä talon asukkaille.
Leijamaan mukaan taloyhtiöissä harvoin mietitään katto
asioita, koska katto ei ole samalla lailla esillä kuin vaikkapa
julkisivu – ja siten vaarallisen helppo unohtaa.
”Taloyhtiöissä ajatellaan usein, että kun se ei kerran mihin
kään näy, ei se voi olla mikään ongelmakaan”, Leijamaa
toteaa.
Nenä edellä ullakolle
Leijamaan mukaan omakotiasukkaiden ja taloyhtiöiden väen
kannattaisi aktivoitua ja käydä katoilla tutkimassa, mikä
tilanne on. Tosin näin tulee menetellä vain sillä edellytyksellä,
että katolle meno on turvallista ja mm. henkilökohtaiset turva
varusteet on puettuna päälle.
Katon alla taas nenä käyttöön: jos yläpohjan villatilassa
tai palopermannon alueella ei haise maakellarille, on se jo
hyvä merkki.
16 kita 2 / 2020
Eerik Piironen Vesivekistä