EDESTAKAISIN SAHAAVAT lämpötilat ovat aina haaste.
Kuluneena talvena monet katot ovat olleet kovilla ja katto
firmojen hätäpäivystyspuhelimet ovat soineet tiuhaan. Eerik
Piironen Vesivekistä vahvistaa, että etenkin vuoden alussa
piti melkoista kiirettä, kun huolestuneet taloyhtiöt soittelivat ja
raportoivat kattovuodoista ja muista ongelmista.
”Tällainen lämpötilojen osalta sahaava talvi on tuottanut
katoille kosteuskuormaa melkoisen paljon.”
Kun puhelimeen tartutaan, on tilanne usein jo ”sylissä”
ja hyvinkin akuutti. Viisasta varautumista on käydä keväällä
vintillä kurkkaamassa, näkyykö merkkejä vuodoista. Jos vesi
valuu huonetiloihin asti, on jo todella kiire.
”Tässä ongelmana on sitten se, että monessa taloyhtiössä
on vaikea päästä sinne katon alle niitä vuotokohtia todenta
maan”, tietää Piironen. Siksi tulee vastaan tapauksia, joissa
kukaan ei ole käynyt katon alla 30 vuoteen ja kun sinne
lopulta mennään, vastaan voi tulla jo melkein mitä tahansa.
Tutkimusmatka tuntemattomaan
Ammattilaisen vinkki on, että yläpohjassa kannattaa tarkistaa
varsinkin läpivientien kohdat, eli savupiiput, viemärintuuletus-
ja ilmastointiputket ja antennien läpiviennit. Katon jiirit ovat
myös riskialttiita kohtia.
Varsinkin vanhemmissa peltikatteissa hyvin yleinen vuo
tokohta on katteen kiinnityskohdat, kun ruuvit tai naulat ovat
vuosien saatossa nousseet ylös eikä haperoitunut ja kovettunut
tiiviste pidä enää vettä.
Monessa vanhemmassa kiinteistössä katolla piilee lisäriski,
koska 1960–70-luvuilla peltikatteet kiinnitettiin pääasiassa
nauloilla ja muotoprofiilin harjan kohdalta. Vasara ja nau
lat eivät olleet peltikatteelle ideaali yhdistelmä; vasaralla kun
Monissa vanhemmissa kiinteistöissä voi aluskatteena olla pahvi, joka
ei vuosien kosteusrasituksen jälkeen johda kosteutta enää pois vaan
päinvastoin valuttaa sen rakenteisiin.
”
Lämpötilojen osalta
sahaava talvi on
tuottanut katoille paljon
kosteuskuormaa.
tulee helposti paukuteltua liikaakin, jolloin tiiviste vaurioituu ylenkatsotaan ja aliarvioidaan. Takana saattaa olla pelko kal
ja kannan ympärille muodostuu jo alun alkaen vettä keräävä liista remontista tai maineenmenetyksestä – esimerkiksi talo
lommo. yhtiöstä sijoituskämpän ostanut ja myyntiä pika-pikaa suunnit
Lisäksi naula pumppautuu hiljalleen ylöspäin, kun katto
televa taloyhtiön hallituksen jäsen saattaa ajatella, että sijoi
rakenteet elävät lämpötilan vaihtelujen myötä. Samoin käy tuksen arvo kärsii heti, jos mitään remontteja aletaan puuhaa
myös heikkolaatuisille kateruuveille aikaa myöten. maan.
Suurinta katemateriaalien lämpöeläminen on juuri
keväällä, jolloin pakkanen, jää ja lämmittävä kevätaurinko Mahtikäskyllä katto kuntoon!
voivat heilauttaa pellin lämpötilaa nopeasti kymmeniäkin Ajoittain voi tuntua, että on vain päätetty, että ”meidän katos
asteita edestakaisin. samme ei ole mitään vikaa” – ja siksi katossa ei voi olla
mitään vikaa. Monesta taloyhtiöstä löytyykin jonkinlainen voi
Onko teidän aluskatteenne pahvia? mahahmo ja vahva vaikuttaja, jolla on halu ja taito jarrut
Vastaavasti 1980-luvun talojen riesana on pahvinen aluskate, taa kaikkia toimia, jotka potentiaalisesti tuovat kustannuk
jonka käyttäytyminen on varsin ongelmallista, jos se vuorotel sia. Usein tällainen auktoriteetti on hallituksen puheenjohtaja,
len kastuu ja kuivuu. Piirosen mukaan pahvinen aluskate nimit mutta se voi olla myös joku toinen taho.
täin kutistuu, kun se aikansa kastuu/kuivuu.
Oman mausteensa soppaan tuo se, että mielipiteitä ja
”Sitten jos sattuu kuiva jakso, jonka päätteeksi tulee näkökulmia on tyypillisesti monia ja yhteisen linjan löytämi
myrsky, pahvi voi olla käpristynyt alaosastaan ja muodostaa nen on siksi haastavaa, toteaa Piironen, jolla on kokemusta
kourun, joka kerää sadevettä ja valuttaa sitä rakenteisiin”, sadoista taloyhtiöistä.
hän kuvailee.
Vakava kosteusvaurio taloyhtiössä voi johtaa systeemiseen
Eerik Piirosen mukaan edelleen löytyy taloyhtiöitä, joissa arvon alenemiseen, josta kärsivät kaikki talon asunnot. Hal
kosteusriskit on huonosti hallinnassa – ja niitä jopa tietoisesti litus ei pääse vastuutaan pakoon minnekään, jos katsotaan,
2 / 2020
kita 15