Rakennusten sisäilmaongelmien syyt ovat moninaisia . Usein asumisviihtyvyys kuitenkin paranee , kun ilmanvaihto suunnitellaan kunnolla ja säädetään tilaan sopivaksi .
JOS SISÄTILASSA on liikaa hiilidioksidia tai ilma muutoin tuntuu tunkkaiselta , tilan ilmanvaihto ei selvästikään toimi kunnolla .
” Riittämätön ilmanvaihto on yksi asuntojen yleisimpiä ongelmia sisäilman kannalta ”, arvioi Sisäilmayhdistys ry : n toiminnanjohtaja Mervi Ahola .
Tällainen pulma voi hänen mukaansa esiintyä erityisesti silloin , kun tiloissa ei ole tulo-poisto-ilmanvaihtoa vaan ainoastaan poisto – eikä korvausilmaventtiileitä ole riittävästi .
” Kenties korvausilmaventtiilit puuttuvat kokonaan – tai sitten ne on tukittu , jos tilan käyttäjät ovat havainneet vetoisuutta . Venttiilien tukkiminen ehkä näyttää parantavan tilannetta , mutta se itse asiassa heikentää sisäilman laatua .”
” Tähän mennessä tulo-poisto-ilmanvaihtoa on suunniteltu ja toteutettu rakennuksiin jo reilun 20 vuoden ajan , mutta monista rakennuksista se vielä puuttuu . Ainakin korvausilmaventtiilit pitäisi asentaa paikoilleen . Sellainen remontti ei tulisi kovin kalliiksikaan ”, Ahola muistuttaa .
” Vedon tunnetta vähentää , jos venttiileitä ei sijoiteta esimerkiksi aivan olohuoneen sohvan yläpuolelle .”
”
Sisäilman liiallinen kuivuus on myös yleinen ongelma talvipakkasilla .
” Sisätilojen rakenteissa olisi hyvä käyttää M1-luokiteltuja vähäpäästöisiä materiaaleja ”, Ahola korostaa .
” Kalusteiden ja materiaalien M1-merkintä on takuu siitä , että ne ovat tutkitusti vähäpäästöisiä . Toimiva ilmanvaihtokin vähentää VOC-pitoisuutta sisäilmassa .”
Kemiallisia päästöjä voi vapautua sisäilmaan muovimatoista , jotka on asennettu liian kostealle alustalle kuten kovettumassa olevalle betonilattialle . Silloin betoni ei pääse kunnolla kuivumaan .
Uudisrakentamisessa on havaittu tämän tyyppisiä rakennusvirheitä , joita myöhemmin on jouduttu korjaamaan . Työmailla olisi noudatettava hyviksi tiedettyjä rakennustapoja .
” Mattojen asennuksissa olisi tärkeää , että alusta on riittävän kuiva ennen päällystämistä . Ympäristön olosuhteet vaikuttavat siihen , miten nopeasti betoni kuivuu . Väärin tehdyt asennukset aiheuttavat pulmia , joten kosteudenhallinta on oleellista ”, Ahola toteaa .
” Liian kireät rakennusaikataulut ovat osasyynä sisäilman VOC-ongelmiin . Ennen mattoasennusta betonin kuivuminen olisi varmistettava mittaamalla , eikä pelkästään betonin pinnalta .”
Myös parketti- tai laminaattilattian alla saattaa olla höyrynsulkumuovi , joten myös tällaisia rakenteita käytettäessä alustan riittävä kuivuminen on tärkeää .
” Itse en laittaisi maanvaraisen lattian päälle tiivistä muovimattoa ollenkaan . Parketti- ja laminaattilattian alle laittaisin vesihöyryä läpäisevän alusmateriaalin ”, Ahola sanoo .
Erityisesti alapohjan rakenteiden ilmatiiviyteen kannattaa kiinnittää rakentamisessa huomiota . Maaperästä saattaa nimittäin kulkeutua sisäilmaan maaperän mikrobeja tai radonkaasua .
” Radonpitoisuusmittaus kannattaakin tehdä kaikissa maan tasalla olevissa asunnoissa .
Jos tilassa on outoa hajua , sen syy kannattaa selvittää .”
Päästöt kuriin Materiaalipäästöt ovat yksi tekijä , joka alentaa sisäilman laatua ja vähentää viihtyisyyttä .
Erityisesti uusista materiaaleista haihtuu ilmaan orgaanisia VOC-yhdisteitä ( volatile organic compounds ), jotka suurina määrinä voivat aiheuttaa oireilua . Jo niiden haju saatetaan kokea epämiellyttävänä .
Ilmaan kosteutta tarpeen mukaan Sisäilman liiallinen kuivuus on myös yleinen ongelma talvipakkasilla .
Asumisterveysasetuksessa on säädöksiä vain rakenteille haitallisesta liiallisesta kosteudesta , mutta sisäilman kuivuus voi aiheuttaa oireilua esimerkiksi allergikoille .
” Sisäilman kosteus riippuu paljolti ulkoilman lämpötilasta . Kun sisäilman kosteus vähenee alle kymmeneen prosenttiin , herkät ihmiset alkavat saada oireita kuivasta sisäilmasta ”, Ahola toteaa .
20 kita 1 / 2022