KAHDENLAISTA ILMAA
OSA KANSALAISISTA YMMÄRTÄÄ TOIMIVAN ILMANVAIHDON PERUSPERIAATTEET VALLAN HYVIN – MUTTA OSA ON IHAN ULALLA
TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVA: VALLOX OY
Ilmanvaihdon tehtävä on sinänsä simppeli: tuoda puhdasta ilmaa hengitykseen ja poistaa rakennuksessa syntyvät epäpuhtaudet. Rakennuksissa kehittyy useita epäpuhtauksia, joiden lähteitä ei voida kokonaan poistaa – ja tällöin riittävä yleisilmanvaihto nousee kriittiseen rooliin. Näin esimerkiksi hiilidioksidin ja vesihöyryn pitoisuudet ilmassa saadaan pidettyä ihmiselle ja rakennukselle terveellisellä tasolla.
KONEELLISESSA ILMANVAIHDOSSA on valinnanvaraa. Mikäli tuloilma puhalletaan koneellisesti tilaan, on kyseessä tulo- ja poistoilmanvaihto, muussa tapauksessa kyseessä on vain poistoilmanvaihto. Jos tuloilmaa kostutetaan tai jäähdytetään, puhutaan ilmastoinnista. Poistoilmanvaihdon toteutuksessa on tärkeää järjestää hallittu korvausilman sisäänotto, esimerkiksi ulkoilmaventtiilien avulla. Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon etuna on mahdollisuus tuloilman suodatukseen ja lämmöntalteenottoon poistoilmasta.
Kaukana holistisesta Sisäilmayhdistyksen sisäilma-asiantuntija, diplomi-insinööri Mervi Ahola toteaa, että ilmavaihdosta puhuttaessa skaala on
” todella laaja” – osa kansalaisista tietää varsin hyvin missä mennään, mutta osalla on tekemistä vielä ihan perusasioiden kanssa.
” Paljon on vielä tätä’ meidän talossa poisto riittää’-linjaa. Sitä, että ilmanvaihto on kokonaisuus, ei vielä niin tajuta”, hän huokaa.
Jatkuvasti esiin tulee myös esimerkiksi painovoimaisen poiston ihannointi, joka voi johtaa melkoiseen ongelmavyyhtiin. Aholan mukaan painovoimainen ilmanvaihto voi toimia – mutta ei aina ja kaikkialla. Parhaiten se toimii kerrostalojen alimmissa asuinnoissa talvipakkasilla.
” Paljon työtä tällä saralla on vielä tehtävä, jotta viesti menisi perille.” Hänen mukaansa asuntomarkkinan tikittävä
8 kita 1 – 2 / 2017