aikapommi on yli 30-vuotiaat pientalot, joissa ei laitettu tikkua ristiin aikoihin – ei ilmanvaihdon päivittämiseksi tai muutenkaan.
Hyvästit pullotalolle Sitten oma lukunsa on vielä keskustelu pullotaloista ja hengittävistä taloista. Kun talojen energiatehokkuusvaatimukset kovenevat, joku heittää aina 1970-luvulta peräisin olevan pullotalokortin pöytään – mutta se kortti on jo vanhentunut.
” Silloin 70-luvulla ei taloissa juuri ilmanvaihtoa ajateltu. Nykyään pullotaloja ei synny”, Ahola toteaa. Silti modernissakin koneellisessa ilmanvaihdossa on puutteensa:
” Tuotteet voisivat olla helpompia käyttää ja huoltaa. Varsinkin huoltopuolelle toivoisi myös ihan peruskansalaiselle suunnattuja palveluja”, Ahola toteaa mutta myöntää, että kysynnän syntyminen voi viedä aikansa: ihmisiä ei ilmanvaihtojärjestelmän huolto hirveästi kiinnosta, ei itse tehtynä eikä myöskään maksullisena rastina.
Rima riittävän korkealla? Koulutuspäällikkö Ali Aaltonen Vallox Oy: stä katsoo, että ilmanvaihtoasioissa asuntojen ja varsinkin omakotitalojen osalta asiat ovat suhteellisen hyvällä tolalla, kun puhutaan uudisrakentamisesta.” Yksinkertaisissa huoneistokohtaisissa järjestelmissä sekä suunnittelun että asentamisen laatu on varsin helppoa pitää riittävänä”, hän pohtii.
” Pieni osa rakennusurakoitsijoista haluaa toki edelleenkin mennä kaikessa halvimman mahdollisen mukaan. Silloin energiatehokkuus tai käytettävyys jää taka-alalle.”
”
Koneellisessa ilmanvaihdossa on valinnanvaraa.
Aaltosen mukaan asuntojen ilmanvaihtolaitteet ovat suhteellisen varmatoimisia, pitkäikäisiä ja huollon kannalta yksinkertaisia – jos niitä vain halutaan ja viitsitään huoltaa.
” Omakotiasukkaat ovat varsin valveutuneita ja kiinnostuneita sisäilman laadusta, joten suodatinhuolto kuuluu normaaleihin rutiineihin. Rivi- ja kerrostaloyhtiöissä – varsinkin vuokrakohteissa – kannattaa etukäteen miettiä, miten huolto tulee tehtyä”, hän vinkkaa.
Säädöt oikein! Lisää huomiota kannattaisi kiinnittää ilmanvaihdon tarpeenmukaiseen säätöön. Aaltonen muistuttaa, että asunnon suunnitteluvaiheessa ei ole tietoa, millaiset asukkaat siinä tulevat asumaan, joten ilmanvaihdon määrää pitäisi pystyä säätämään tarpeiden ja tuntemusten mukaan.
” Suuri lapsiperhe tarvitsee niin paljon ilmanvaihtoa, että seinän takana samanlaisessa asunnossa asuva yksinäinen ihminen saattaa kokea sen epämiellyttäväksi. Asukkaalla pitää siis olla helppokäyttöinen’ nuppi’, josta omaa ilmanvaihtoa voi säätää. Automaattisella kosteusohjauksella taas voidaan huolehtia märkätilojen kuivattamisesta ja estää ilmanvaihdon jatkuva pitäminen liian pienenä.”
1 – 2 / 2017 kita 9