kiksi nivelrikko tai jännetulehdus. Asia kannattaa
selvittää lääkärillä ja tilalle etsiä esimerkiksi kunto-
salin koulutetun henkilökunnan kanssa mahdolli-
nen vaihtoehtoinen liike, jolla voi harjoitella ilman
kipuja. On kuitenkin tärkeä muistaa, että liikku-
mista ei kannata pelätä, eikä siitä saa tehdä liian
isoa numeroa. Ihminen on luotu liikkumaan, ei ole-
maan paikallaan. Istuminen vasta vaarallista onkin,
oli kyseessä sitten nuori tai seniori. Vakaa ja hoi-
dettu verenpaine- tai sepelvaltimotauti, eteisväri-
nä, sydämen vajaatoiminta, aivohalvauksen jälki-
tila, proteesi tai korkea ikä eivät ole vasta-aiheita
liikunnalle. Lihasvoimaharjoittelu on turvallinen lii-
kunnan muoto myös hyvin iäkkäillä, kunhan liik-
keet suoritetaan hallitusti ja rauhallisesti oikealla
tekniikalla. Jos henkilöllä on tasapainovaikeuksia,
kannattaa turvallisuussyistä suosia liikeratoja oh-
jaavia kuntosalilaitteita vapaiden painojen sijaan.
Hyvä ravitsemus, ja erityisesti proteiinien ja kalo-
rien riittävä saanti tehostaa lihasvoimaharjoittelun
vaikutuksia. Proteiinit ovat keholle välttämättömiä
rakennusaineita. On arvioitu, että jopa lähes puo-
lella ikäihmisistä proteiinin saanti on liian alhaista,
mikä johtaa kiihtyneeseen lihaskatoon. Proteiinin
riittävän saannin on todettu vähentävän lihasten
surkastumista ikääntymisen myötä. Voimaharjoit-
telussa proteiinin tarve kasvaa. D-vitamiinia kan-
nattaa jokaisen seniorin ottaa purkista läpi vuo-
den.
Lihasvoimaharjoittelun pitäisi sisältyä jokaisen se-
niorin elämään vähintään kahtena, mielellään kol-
mena tai jopa useampana päivänä viikossa. Har-
joittelun kannattaa olla ns. hypertrofista (toistot
8-12/sarja), jolloin lihasmassa kasvaa parhaiten ja
voimatkin kehittyvät hyvin. Tämän tyyppistä har-
joittelua paikatkin kestävät paremmin kuin mak-
siminostoja. Optimaaliseen ravitsemukseen pitää
kiinnittää erityistä huomiota.
Uusi tutkimus
yhdistää liikunnan
ja aivojumpan
Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuk-
sessa selvitetään ikäihmisten turvallista liikkumisen
edistämistä. PASSWORD-tutkimuksessa paneudutaan
fyysisen ja kognitiivisen harjoittelun yhteisvaikutuksiin
kävelynopeudessa ja kaatumisen ehkäisyssä.
– Kansainvälisestikin verrattuna tutkimuksessa on uusi
näkökulma: fyysisten harjoitteiden lisäksi tutkittavat te-
kevät myös aivojumppaa. Selvitämme onko vuoden
kestävällä fyysisen ja kognitiivisen harjoittelun yhdis-
telmällä suurempi vaikutus 70–85-vuotiaiden käve-
lynopeuteen ja kaatumisiin kuin fyysisellä harjoittelul-
la yksistään, tutkimuksen johtaja, liikuntagerontologian
professori Sarianna Sipilä kertoo.
Toiminnallista kykyä edesauttamaan on Ruotsissa kehi-
tetty tietokoneohjelma, joka aktivoi aivotoimintaa. Sen
avulla voidaan vahvistaa juuri liikkumista tukevia ai-
voalueita.
Tutkimusryhmään valitaan 310 henkilöä, joista 50 en-
simmäistä ovat jo aloittaneet harjoittelun. Fyysisessä
harjoittelussa on käytössä HUR älylaitteet, jotka sopi-
vat Sipilän mukaan erittäin hyvin tähän tarkoitukseen.
Tutkimusryhmään kuuluneiden kaatumisia seurataan
vielä vuosi harjoittelujakson päätyttyä. Sen jälkeen on
luvassa lopullista raporttia tuloksista.
Sipilän vetämän tutkimuksen tulokset tuovat tärkeää ja
tarpeellista lisätietoa vanhusväestön turvallisen liikku-
misen edistämiseen. Tuloksia voidaan hyödyntää kan-
sallisissa ja kansainvälisissä suosituksissa, jotka tähtää-
vät vanhenevan väestön toiminta- ja liikkumiskyvyn
edistämiseen ja kaatumisten ehkäisyyn.
11