KUVA : KESKUSKAUPPAKAMARI
Keskuskauppakamarin yritysten itsesääntelystä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Stina Wikberg .
Euroopan unionin asettama Whistleblower-direktiivi tekee epäiltyjen väärinkäytösten ilmoituskanavan pakolliseksi . Direktiivin tavoitteena on ehkäistä petoksia ja korruptiota , parantaa rikkomuksista ilmoittavien henkilöiden suojaa ja kehittää vastuullista yrityskulttuuria . Kansallinen lainsäädäntö tulee voimaan loppuvuodesta 2021 ja velvoittaa vähintään 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä EU : ssa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla .
Direktiivin toteuttaminen edellyttää yrityksiltä laaja-alaista sisäisten prosessien ja toimintatapojen uudelleenarviointia ja kehittämistä . Velvollisuus koskee suurta osaa yrityksistä eikä sen jalkauttamiseen ole aikaa kuin muutama kuukausi . Siitä huolimatta suomalaisyritykset ovat reagoineet verkkaisesti direktiiviin . Keskuskauppakamarin tekemän selvityksen mukaan miltei puolella kyselyyn vastanneista yrityksistä ei ollut käytössä ilmoituskanavaa ja puolella heistä sen hankinta ei ollut edes suunnitteilla .
Aikaa ei ole hukattavaksi , vaan yrityksissä tulisi koota joukot ja kääriä hihat toimivan ilmoituskanavan pystyttämiseksi .
HR viesti kysyi asiantuntijoilta ajatuksia kehittämisurakkaan . Haastattelimme Keskuskauppakamarin yritysten itsesään telystä ja vastuullisuudesta vastaavaa johtajaa Stina Wikbergiä , Deloitten Forensic-palvelujen johtajaa Leea Uusi-Hautamaata ja Asianajotoimisto Reims & Co Oy : n asianajajaa Teemu Suomista .
Tarkoitus on suojella ilmoittajaa ja ehkäistä korruptiota Direktiivi vaatii , että yritykset toteuttavat ilmoittajaa suojelevan ilmoituskanavan , joka täyttää EU : n vähimmäisvaatimukset
30 HR viesti 5 / 2021