KUVA : MAREK SABOGAL
ilmoituskäytännöille . Stina Wikbergin mukaan direktiivin päätarkoitus on nimenomaan ilmoittajien suojelu , eivätkä yritysten omat intressit .
” Ihmisten täytyy uskaltaa ilmoittaa väärinkäytösepäilyistä ilman , että he pelkäävät vastatoimia . Jatkossa vähintään viisikymmentä henkeä työllistävien yritysten on pakko tarjota luottamuksellinen ilmoituskanava henkilöstölleen ”, kiteyttää Stina Wikberg .
Teemu Suominen muistuttaa , että direktiivin tarkoitus on suojella myös EU : n ja yhtiöiden taloudellisia etua .
” Useat vakavat väärinkäytökset tulevat julki yksittäisten ihmisten aloitteesta , ei ulkoisissa auditoinneissa . EU on arvioinut , että julkisissa hankinnoissa vuosittainen säästöpotentiaali on miljardeja , kun ilmoittajien suojelu otetaan käyttöön . Yritysten näkökulmasta direktiivi antaa mahdollisuuden tarttua epäkohtiin varhaisessa vaiheessa . Se myötävaikuttaa siihen , etteivät vastuuttomat toimijat saa epäoikeutettua kilpailuetua rehellisten yritysten kustannuksella ”, sanoo Suominen .
Tiukoista vaateista huolimatta lainsäädäntö Suomessa on kesken , mikä tarkoittaa epävarmuutta siitä , milloin velvollisuudet tulevat tarkalleen ottaen voimaan . Monelta taholta on vaadittu lisäaikaa siirtymään ja pienempien yritysten osalta se myös toteutuu .
” Kaikkia vähintään viisikymmentä henkilöä työllistäviä yrityksiä lainsäädäntö velvoittaa jossain vaiheessa . Pienempien yritysten osalta tuskin heti , mutta isompien osalta emme tiedä – voi olla , että jo joulukuun 17 . päivä ”, arvioi Wikberg .
Prosessien suunnittelu on tarkkaa työtä Yritysten tehtävänä on luoda direktiivin mukaiset sisäiset toimintatavat ja prosessit , jotka käsittelevät sellaisia asioita , kuten miten ja mistä voi ilmoittaa , kuka ilmoituksia käsittelee , miten asioita tutkitaan , millaisia jatkotoimia tehdään ja kuinka niistä viestitään . Leea Uusi-Hautamaan mukaan ilmoituskanavan luominen on ” kokonaisvaltainen kehittämisprosessi , jossa tulevan lainsäädännön vaatimukset huomioidaan yrityksen käytännöissä ”. Direktiivi korostaa luottamuksellisuutta eli kaikki asiaan liittyvä tieto on pidettävä salassa .
Teemu Suomisen mukaan prosessit nivoutuvat yrityksen laadun kehittämisprosesseihin ’ plan-do-check-act ’ -mallin mukaisesti . Suunnittelussa on mietittävä , miten kanava kytkeytyy yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen ja riskienhallintaan . Hänen mukaansa ilmoitusten käsittelypolkua on hyvä kuvata prosessikaaviolla , joka voidaan luoda itse tai hankkia riippumattomalta taholta , kuten asianajotoimistolta tai muulta palveluntarjoajalta . Suunnittelutyössä täytyy huomioida aikaisessa vaiheessa myös se , kenelle kanava avataan ja mitä sen piiriin ei kuulu .
” Kanavaa ei ole tarkoitettu yleisille asiakasvalituksille tai henkilökohtaisten riitojen käsittelyyn eikä se korvaa nykyisiä HR-prosesseja . Direktiivi ei koske yrityksestä riippumattomia tahoja kuten asiakkaita ja kuluttajia . Siitä huolimatta monet ovat päätyneet avaamaan eettisen kanavan myös riippumat-
Asianajotoimisto Reims & Co Oy : n asianajaja Teemu Suominen .
tomille tahoille ja julkistaneet kanavan avoimesti verkkosivuillaan ”, kertoo Suominen
Samalla hän muistuttaa siitä , etteivät yrityksestä riippuvaiset tahot rajoitu vain nykyisiin työntekijöihin , vaan niihin lukeutuvat entiset työntekijät , urakoitsijat , harjoittelijat , vapaaehtoistyöntekijät , hallituksen jäsenet ja osakkeenomistajat . Jokaisen tahon kokonaisvaltainen huomioiminen prosesseja suunniteltaessa on onnistuneen ratkaisun kannalta ensiarvoisen tärkeää .
Ketä mukaan suunnitteluun ? Suunnittelutyöhön tulee ottaa mukaan eri toimintojen edustajia ja johdon sitoutuminen alusta alkaen on onnistuneen lopputuloksen kannalta kriittistä . Leea Uusi-Hautamaan mukaan tyypillisesti prosessien suunnitteluun osallistuvat johdon ja HR : n ohella vastuullisuudesta ja riskienhallinnasta vastaavat yksiköt .
” Riippuu täysin yrityksen rakenteesta ja vastuujakorooleista , kuka valmistelu- ja implementointityössä on mukana . Esimerkiksi HR on usein työssä mukana ja valmistelee asiaa erityisesti työoikeudellisesta näkökulmasta . Pienemmissä yrityksissä HR ja oikeudellinen asiantuntija on hyvä yhdistelmä ,
5 / 2021 HR viesti 31