ILMOITUS
ETÄTYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA
TEKSTI : MERJA MAUKONEN KUVA : MIKAEL NYBACKA / VASABLADET
Digitaaliset työympäristöt vaativat sopeutumista ja uudenlaisia ihmisten johtamisen käytäntöjä . Kevään koronakriisi aiheutti työelämässä murroksen useiden organisaatioiden siirtyessä nopealla aikataululla etätyöhön .
” Etätyön yleistymisestä on puhuttu jo parikymmentä vuotta , mutta koronapandemia on tehnyt etätyöstä arkea etenkin tietotyössä ”, sanoo liiketaloustieteen ja henkilöstöjohtamisen professori Liisa Mäkelä Vaasan yliopistosta .
Mäkelä opettaa henkilöstöjohtamista , organisaatiokäyttäytymistä , ryhmädynamiikkaa ja työhyvinvointia sekä johtaa henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmää , jonka painopistealueita ovat kansainvälinen henkilöstöjohtaminen , strateginen henkilöstöjohtaminen ja johtajuuden tutkiminen . Tutkimustyötä tehdään yhteistyössä useiden korkeatasoisten ulkomaisten ja kotimaisten yliopistojen ja korkeakoulujen sekä yritysten ja liikeelämän kehittämisverkostojen kanssa .
” Tutkimusurallani työhyvinvointi ja työyhteisön hyvinvointi ovat olleet keskeisessä asemassa , ja olen tutkinut hajallaan toimivien organisaatioiden toimintaa . Tällä hetkellä käynnissä olevassa tutkimushankkeessamme keskitymme kokemuksiin etätyöhön siirtymisestä julkisen sektorin puolella opetusalalla ja yksityisellä sektorilla teollisuusalan asiantuntijatyössä ”, Mäkelä kertoo .
Hanketta rahoittavat Vaasan yliopisto ja Business Finland , joka myönsi hankkeelle koronakriisiratkaisuiden kehittämiseen suunnattua rahoitusta . Hankkeessa kerätyn kyselylomakeaineiston perusteella keskeisiä teemoja etätyöhyvinvoinnissa ovat toimivien etäjohtajuuden käytäntöjen luominen , digitaalisissa työympäristöissä toimimisen käytännöt , työn ja muun elämän yhteensovittaminen ja itsensä johtaminen .
Viestintäkäytännöt kuntoon Etätyössä etäjohtajan ja alaisten tai tiimin jäsenten satunnaiset kohtaamiset ja spontaanit keskustelut käytävillä tai kahvihuoneessa jäävät pois , joten tapaamiset on aina sovittava erikseen . Tämä saattaa tehdä päätöksentekoprosessista raskaamman tuntuisen .
” Parhaimmillaan digitaalisissa työympäristöissä tapahtuvat keskustelut tekevät päätöksentekoprosessista läpinäkyvämpää . Esimerkiksi Teamsissa käydyt keskustelut ovat avoimia koko tiimille kun taas käytäväkeskustelut tai kahdenkeskiset sähköpostikeskustelut saattavat jäädä vain kahden ihmisen välille ”, Mäkelä toteaa .
Virtuaaliympäristöissä voidaan järjestää virallisten kokousten lisäksi epämuodollisempia kahvi- tai lounastapaamisia , joissa vaihdetaan kuulumisia . Ryhmä- ja tiimikohtaisten keskustelujen lisäksi etäjohtajan kannattaa varata aikaa alaisten yksilölliseen huomioimiseen puhelimitse tai viestejä vaihtamalla .
” Ihmisten tulkitseminen digitaalisten medioiden välityksellä on haastavampaa kuin kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutustilanteessa . Esihenkilöillä saattaakin olla suuri huoli alaisistaan ja heidän hyvinvoinnistaan etäkontekstissa . Vuorovaikutuksen säännöllisyys on etätyössä tärkeää ”, kuvailee Mäkelä .
Mikäli alaisen vointi huolettaa , voi suoraan kysyä kuinka alaisella menee , keskustella avoimesti alaisen kohtaamista haasteista ja etsiä yhdessä ratkaisuja haasteisiin .
Hyvä johtajuus tukee etätyöhyvinvointia Työhyvinvointi rakentuu fyysisestä , psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista . Mäkelän johtama tutkimusryhmä on havainnut ihmisten olevan varsin tyytyväisiä etätyöhön ja lähijohtajuuteen etätyössä sekä opetus- että asiantuntija-alalla . Etäjohtamisen merkitys sosiaaliselle ja psyykkiselle työhyvinvoinnille on suuri , ja etäjohtajalla onkin suuri vastuu .
Etätyöhön siirtyminen on vaikuttanut voimakkaammin sosiaaliseen hyvinvointiin kuin fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin . Kollegoilta saatu sosiaalinen tuki vähentää työyksinäisyyden kokemusta . Ihmisille on tärkeää , että johtajaa ja muita työyhteisön jäseniä voi lähestyä ja pyytää tarvittaessa apua ja neuvoja .
” Havaitsimme työyksinäisyyden vähentyneen monilla etätyöhön siirtymisen myötä , mitä on hieman yllättävää . Mahdollisesti etätyössä viestintä on läpinäkyvämpää ja mahdollisuus osallistua keskusteluihin tasapuolisempaa , mikä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta . Yksinäisyystutkimuksissa on havaittu , että kokemus yksinäisyydestä voimistuu , mikäli ihminen kokee jäävänsä muiden seurassa ulkopuoliseksi . Tällaisessa tilan-
26 HR viesti 5 / 2020