KUVA: WAKARU OY
”
Tietotyön
tekijöille
verkko-oppiminen
on yleensä luonteva
tapa.
”Nyt on jo huomattu, että tiukan talouden aikoina vähennetään matkustamista ja vähennetään kuluja. Verkkokoulutus
tarjoaa mahdollisuuksia ’monistaa’ koulutuksia kustannustehokkaasti, joten siihen kyllä kannattaa panostaa vaikeinakin
aikoina”, hän kannustaa.
Pakarisella on myös selkeä näkemys siitä, että parhaat yritykset eivät tingi oppimistavoitteistaan taantuman tuulissakaan:
”Nykyaikaisessa yritysmaailmassa osaamisen monipuolinen kehittäminen on se todellinen perusta kilpailukyvylle.”
Haussa toimiva oppimismixi
Toimitusjohtaja Jaakko Kuosmanen Wakarusta toteaa, että
osaamistaan voi kasvattaa monella eri tavalla: 70–20–10
mallin mukaan 70% oppimisesta ja kehittymisestä tapahtuu käytännön työssä, 20% oppimisesta tapahtuu oppimalla
Toimitusjohtaja Jaakko Kuosmanen Wakaru Oy:stä toteaa, että
osaamistaan voi kasvattaa monella eri tavalla.
muilta ja 10% oppimisesta tapahtuu muodollisen kehityksen ja
koulutuksen kautta. Suurin osa oppimisesta tapahtuu siis pitkän ajan kuluessa organisaation sisällä.
Vaikka vain 10% oppimisesta tapahtuu muodollisen koulutuksen kautta, voidaan sitä tehostaa merkittävästi monimuotooppimisella: perinteisillä luokkahuonekursseilla, asiantuntija-
”Verkko-oppiminen ei ole sidottua aikaan ja paikkaan. Esi-
tapahtumilla, verkkokursseilla, etäopetuskursseilla, webinaa-
merkiksi luentoja voi seurata livenä tai katsoa myöhemmin tal-
reilla, videoilla, e-kirjoilla... Kuosmanen toteaa, että jokainen
lenteen ja vastaavasti erilaisia tehtäviä voi tehdä selaimella
voi yhdistellä näitä oppimisen muotoja haluamallaan tavalla.
omaan tahtiin ja suorittaa koulutusta pienissä pätkissä”, Paka-
Hänen mukaansa nyt on nosteessa ajatus, jonka mukaan
rinen kuvailee.
oppimista ei edes yritetä tehdä pelkästään yhdellä metodilla.
Älä säästä väärästä paikasta
kurssin tai osan siitä itse ihan omilla rahoillaan”, Kuosmanen
Pakarisen mukaan Suomi on e-koulutuksen suhteen ”hyvissä
tietää.
”Toinen kasvava trendi on se, että yhä useampi maksaa
asemissa”, vaikkei ihan kirkkaimpaan kansainväliseen kärkeen kuulukaan. Tutkijalla on kuitenkin pieni huoli siitä, että
Kenen osaamisesta nyt puhutaan?
suomalaiset yritykset jäävät muista jälkeen, ellei asianmukai-
Kuosmasen mukaan varsin relevantti kysymys koulutuksen suh-
sia linjanvetoja ja investointeja tehdä.
teen on se, kuka oikein omistaa työntekijän osaamisen? Esi-
44 HR viesti 5/2016