HR viesti 5/2016 | Page 37

HENNI HOKKANEN
TARU HYVÄRINEN
PEKKA JÄNTTI
KARI KANNALA
määräaikainen työsuhde saisi kuitenkin olla enintään vuoden mittainen. Osapuolet voisivat sopia myös enintään kolmesta lyhyem mästä määräaikaisesta sopimuksesta, joiden yhteenlaskettu kesto ei kuitenkaan saisi ylittää yhtä vuotta. Määräaikaisten työsopimusten välillä voisi olla keskeytyksiä tai jopa perustellusta syystä tehty määräaikainen työsopimus. Ilman perusteltuja syitä uusitun määräaikaisen työsopimuksen tulisi kuitenkin alkaa vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työ sopimuksen alkamisesta. Jos esimerkiksi puolen vuoden pituinen määräaikainen työsopimus alkaisi 17.2.2017, voisi uuden puolen vuoden pituisen määräaikaisen työsopimuksen tehdä alkavaksi viimeistään 16.2.2018. Tällöin jälkimmäinen sopimus olisi alkanut vuoden kuluessa ensimmäisen sopimuksen alkamisesta ja sopimusten yhteenlaskettu kokonaiskesto olisi yksi vuosi. Tarkoituksena on uudistaa ainoastaan määräaikaisen työsopimuksen tekemisen edellytyksiä. Näin ollen uudistus ei siis poistaisi työnantajan velvollisuutta tarjota lisätyötä palveluksessa oleville osa-aikaisille, lomautetuille tai takaisinottovelvollisuuden piirissä oleville työntekijöille.
Toinen merkittävä muutos olisi koeajan enimmäispituuden pidentäminen neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Lisäksi työnantajalle annettaisiin mahdollisuus pidentää koeaikaa, mikäli työntekijä on ollut koeaikana työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä. Pidennysoikeus olisi kuukausi kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää ja koeajalle sijoittuvaa 30 kalenteripäivää kohden. Eli myös poissaolojaksoon sisältyvät vapaapäivät huomioitaisiin kalenteripäiviä laskettaessa. Koeaika ei kuitenkaan pitenisi automaattisesti työkyvyttömyyden tai perhevapaajaksojen perusteella, vaan työnantajan olisi ilmoitettava koeajan jatkamisesta työntekijälle ennen kuin koeaika muutoin päättyy. Koeajan kokonaispituus pidennettynäkään ei kuitenkaan saisi ylittää puolta määräaikaisen työsuhteen kestosta tai kuutta kuukautta.
Kolmas muutos olisi takaisinottovelvollisuuden kestoajan lyhentäminen yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen. Mikäli työsuhde olisi jatkunut sen päättymiseen mennessä keskeytyksettä 12 vuotta, takaisinottoaika olisi kuitenkin kuusi kuukautta. Takaisinottovelvollisuuden sisältöön ei ehdoteta muutoksia, joten työnantajan olisi edelleen tarjottava työtä taloudellisin ja tuotannollisin irtisanomisperustein tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työ- ja elinkeinotoimistosta edelleen työtä hakevalla entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä takaisinottovelvollisuuden ollessa voimassa samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.
Onko työlainsäädäntöön tulossa vielä muitakin uudistuksia? Työsopimuslain muutoksen lisäksi työlainsäädäntöön on vireillä useita muitakin muutoksia. Muun muassa työnantajalle perhevapaista aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia ehdotetaan tasattavaksi 2 500 euron kertakorvauksella. Tukea maksettaisiin työnantajille, jotka maksavat työ- tai virkaehtosopimuksen taikka työsopimuksen perusteella palkkaa vähintään yhdeltä kuukaudelta äitiysrahakauden aikana. Lisäksi tuen edellytyksenä olisi, että työ- tai virkasuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen äitiysrahakauden alkua ja että se perustuu vähintään vuodeksi tehtyyn työsopimukseen. Edelleen työajan olisi äitiysrahakauden alkaessa oltava vähintään 80 prosenttia alan kokoaikaisen työntekijän säännöllisestä työajasta. Lukuisten muiden muutosehdotusten lisäksi esillä on ollut myös työttömyyspäivärahakauden enimmäiskeston lyhentäminen 500 päivästä 400 päivään.
KARI PARKKINEN ANNE PETÄJÄNIEMI-BJÖRKLUND JANI PITKÄNEN
5 / 2016 HR viesti 37