Palstalla asianajotoimisto Evershedsin työoikeusryhmän osaajat vastaavat aiheeseen liittyviin kysymyksiin.
TIMO JARMAS ASIANAJAJA, VARATUOMARI, OSAKAS EVERSHEDS ASIANAJOTOIMISTO OY
Kilpailukykysopimus on nyt vahvistettu, mitä se käytännössä tarkoittaa? Suomalaisen työn ja yritysten kilpailukyvyn parantamiseen, talouskasvun lisäämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen tähtäävällä kilpailukykysopimuksella on monenlaisia vaikutuksia työelämässä. Useat muutokset vaikuttavat suoraan myös työntekijöiden käteen jäävään tuloon. Esimerkiksi julkisella sektorilla lomarahoja leikataan 30 prosentilla vuosina 2017 – 2019. Lisäksi työntekijöiden kukkarolla tuntuvat työntekijän työeläkemaksun nousu 1,2 prosenttiyksiköllä vuosina 2017 – 2020 ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksun nousu vuosina 2017 – 2018 yhteensä 0,85 prosenttiyksiköllä. Työnantajan työeläkemaksu ja keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu puolestaan alenevat vastaavalla määrällä. Myös työnantajan sosiaaliturvamaksu alenee vuosina 2017 – 2019 vähintään prosenttiyksikön ja vuodesta 2020 alkaen pysyvästi vähintään 0,58 prosenttiyksikköä.
Lisäksi työntekijöiden palkat jäädytetään ja ne pysyvät ennallaan vähintään vuoden, sillä kilpailukykysopimuksen myötä työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella ilman palkkojen muutoksia.
Yksi puhutuimmista muutoksista on kokoaikatyössä olevien vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla vuoden 2017 alusta. Siitä, miten työajan pidentäminen käytännössä toteutetaan, on sovittu alakohtaisesti. Joissakin työehtosopimuksissa työajan pidentämisen toteuttamistavat on jätetty myös paikallisesti sovittaviksi. Näin ollen vaihto ehtoja työajan pidentämiseksi on monia ja on käytännössä mahdotonta sanoa, miten työaikaa yksittäistapauksissa pidennetään. Työajan pidentämistapa onkin aina tarkistettava sovellettavasta työehtosopimuksesta. Toisaalta on myös mahdollista, että kilpailukykysopimuksesta huolimatta työaika pysyy ennallaan. Näin on niissä tapauksissa, joissa työsopimukseen on
nimenomaisesti kirjattu noudatettavan työajan pituus. Jotta työaika tällöin pitenisi, työsopimuksen työaikaa koskevan ehdon muuttamisesta olisi sovittava työnantajan ja työntekijän välillä. Tältä osin on esitetty erilaisia näkemyksiä ja yksi näkemys on, että työehtosopimuksella voidaan heikentää työehtoja ja työajan pidentäminen olisi tässäkin tapauksessa mahdollista.
Kilpailukykysopimuksen seurauksena paikallisen sopimisen mahdollisuuksia kehitettiin työehtosopimuksissa muun muassa mahdollistamalla työaikapankkijärjestelmien käyttöönotto. Moniin työehtosopimuksiin otettiin myös selviytymislauseke, jonka mukaan työehtoja on mahdollista sopeuttaa työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi, kun työnantaja joutuu työpaikkoja vaarantaviin taloudellisiin vaikeuksiin.
Kilpailukykysopimuksen toteutumisen myötä säilyy aikuiskoulutustuki, jonka rahoittamisen hallitus suunnitteli lakkauttavansa. Hallituksen mallissa aikuiskoulutustuen perusosa olisi ollut lainamuotoinen. Kilpailukykysopimuksen seurauksena perusosan maksaminen siirtyy valtiolta Työttömyysvakuutusrahastolle, eikä lainamuotoisuutta oteta käyttöön. Muitakin muutoksia on kuitenkin luvassa vuoden 2017 alusta, sillä tuki lyhenee 19 kuukaudesta 15 kuukauteen. Lisäksi tuen perusosan määrää alennetaan 15 prosentilla.
Muutosturvan parannukset koskevat työntekijöitä, jotka on irtisanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä oltuaan vähintään viisi vuotta työsuhteessa työnantajaan. Muutos turvan parannukset velvoittavat työnantajia, joilla on vähintään 30 työntekijää. Ensinnäkin työnantajan on tarjottava irtisanotulle oikeus työllistymistä edistävään valmennukseen ja koulutukseen, jonka arvon on vastattava työntekijän henkilökohtaisen palkan määrää, kuitenkin vähintään yrityksen tai julkisen organisaation keskimääräistä kuukausipalkkaa. Lisäksi irtisanotulla on oikeus työterveyshuollon palveluihin puoli vuotta työntekovelvollisuuden päättymisestä.
Edelleen työntekijät hyötyvät myös hallituksen lupaamasta 515 miljoonan euron veronkevennyksestä, joka toteutuu kilpailukykysopimuksen kattavuuden ylitettyä 90 prosenttia. Kilpailukykysopimuksen toteuduttua luovuttiin myös hallitusohjelman ehdollisista lisäsäästöistä ja veronkorotuksista, eivätkä myöskään hallituksen kaavailemat” pakkolait” toteutuneet.
Työsopimuslakia ollaan muuttamassa, mitä muutoksia on luvassa? Tämän lehden mennessä painoon hallituksen esitys työsopimuslain koeajan pituutta, määräaikaisia työsuhteita ja takaisinottovelvollisuutta koskeviksi muutoksiksi oli valiokuntakäsittelyssä. Hallituksen esityksen tullessa hyväksytyksi seuraavat muutokset tulisivat voimaan 1.1.2017.
Muutosehdotusten mukaan pitkäaikaistyöttömän, eli henkilön, joka on ollut edellisen 12 kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työtön työnhakija, voisi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta. Työnantajan pysyvä työvoimankaan tarve ei estäisi pitkäaikaistyöttömän palkkaamista määräaikaiseen työsuhteeseen. Tällainen
36 HR viesti 5 / 2016