TYÖYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN ON JATKUVA PROSESSI
TEKSTI : MERJA MAUKONEN
Työympäristöjen kehittyminen kohti monipaikkaisuutta alkoi jo ennen koronapandemiaa , mutta pandemian myötä muutoksen vauhti kiihtyi . Hybridityö on muuttanut työn tekemisen tapoja ja vähentänyt toimistotilojen tarvetta .
” Resurssiviisauden näkökulmasta tiloja ei kannata pitää puolityhjinä . Keskeistä on kehittää ja johtaa työympäristöjä ja toimintakulttuuria pitkällä aikajänteellä , jotta tiloja ja muita resursseja käytetään tehokkaasti nyt ja tulevaisuudessa ”, sanoo Raklin toimitilat-toimialan johtaja Mikko Östring .
Tilojen käyttöasteen sijasta Östring haluaa kiinnittää organisaatioiden huomion siihen , miten työtä voi parhaiten tehdä tuloksellisesti ja paikkariippumattomasti . Toimistopakon sijasta organisaatiossa tulee yhdessä pohtia , miten työ tehdään hyvin ja mitä se tarkoittaa yhdessäolon osalta .
” Organisaatiokulttuuri ja työtavat kehittyvät jatkuvasti . Jos aiempi työympäristö on suunniteltu teollisen ajan työrutiinien mukaisesti , on sitä kehitettävä vastaamaan muuttuneisiin tarpeisiin ”, Östring sanoo .
Työympäristöjohtamisella tuetaan organisaation ydintoimintaa ja vaikutetaan työntekijöiden hyvinvointiin . Paras lopputulos saavutetaan , kun kehittämistä tehdään laaja-alaisesti yhteistyössä kaikkien organisaatiotasojen kanssa ylimmästä johdosta henkilöstöön .
KUVA : RAKLI RY
” Toimistotiloja suunniteltaessa voi ammentaa parhaita oppeja kahviloista , liiketiloista tai hotelleista . Asiakaskokemusta parantavia ratkaisuja voidaan soveltaa työntekijäkokemukseen ja luoda viihtyisämpiä ja elämyksellisempiä työympäristöjä ”, sanoo Raklin toimitilat-toimialan johtaja Mikko Östring .
Työntekijäkokemuksen merkitys kasvaa Tilojen käyttöaste ei yksin kerro koko totuutta , vaan lisäksi tarvitaan laadullista tietoa siitä , miten tiloja käytetään ja koetaanko tilat toimiviksi .
” Palautetta kannattaa kerätä eri tavoin ja pureutua sen avulla ongelmakohtiin .”
Hybridityössä toimitilojen rooli korostuu kohtaamisten mahdollistamisessa ja työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen edistämisessä . Parhainkaan tila ei yksinään luo kohtaamisia , vaan kohtaamiset on tuotava osaksi työskentelyä johtamisen ja työkäytäntöjen kautta .
” Fyysisen työympäristön lisäksi vuorovaikutusta ja kohtaamisia tulee kehittää kokonaisvaltaisesti eri kanavissa ”, Östring sanoo .
Jos tilaa tuntuu olevan liikaa , ei kannata supistaa tiloja harkitsemattomasti kustannussäästöt edellä . Myös liian suuri käyttöaste tuottaa kielteisen työntekijäkokemuksen .
Tilojen kautta voidaan parantaa työntekijäkokemusta muun muassa äänimaisemalla , valaistuksella , sisäilmalla , lämpötilalla , värimaailmalla ja palveluilla . Tuottavan työskentelyn mahdollistamiseksi on tärkeää tarjota työskentelyyn laajasti erilaisia tiloja ja teemoitettavia tunnelmia : hiljaisia tiloja , kokous- ja vetäytymistiloja , rennomman vuorovaikutuksen tiloja , ideointi- ja innovaatiotiloja sekä hyvinvointia ja palautumista tukevia tiloja . Tilan elementeillä tulisi ehkäistä tarpeettomia keskeytyksiä ja stressitekijöitä .
Erityisesti muunneltavuus ja monikäyttöisyys korostuvat hybridityöympäristöissä . Näitä ovat esimerkiksi modulaariset ja liikuteltavat tilaratkaisut .
Rennommissa tiloissa kodinomaisuus on ollut nousevana trendinä . Olohuonetta muistuttavat kohtaamiskahvilat sopivat sekä työskentelyyn että tauon viettämiseen .
” Toimistotiloja suunniteltaessa voi ammentaa parhaita oppeja kahviloista , liiketiloista tai hotelleista . Asiakaskokemusta parantavia ratkaisuja voidaan soveltaa työntekijäkokemukseen ja luoda viihtyisämpiä ja elämyksellisempiä työympäristöjä ”, Östring lisää . n
54 HR viesti 4 / 2023