SUOMALAISET EIVÄT PELKÄÄ , ETTÄ TEKOÄLY VIE TYÖPAIKAT
TEKSTI : SAMI J . ANTEROINEN
Microsoftin tuore , tekoälyyn keskittyvä Work Trend Index -tutkimusraportti kertoo , että joka toisella suomalaisella työntekijällä meinaa paukut loppua kustannuspaikalla .
Maailmanlaajuiseen tutkimukseen osallistuneista suomalaisista työntekijöistä 50 % sanoo , että heillä on ollut vaikeuksia löytää riittävästi aikaa ja energiaa saada työnsä tehtyä . Nämä työntekijät sanoivat 2,8 kertaa muita todennäköisemmin , että innovatiivinen ja strateginen ajattelu tuottavat heille haasteita . Samaan aikaan suomalaisjohtajista puolet ( 51 %) sanoo olevansa huolissaan innovaatioiden puutteesta .
Tutkimuksen mukaan 66 % suomalaisista työntekijöistä sanoo , että heillä ei ole riittävästi aikaa keskittyä työhönsä työpäivän aikana ilman keskeytyksiä . Vain joka neljäs suomalainen työntekijä ( 25 %) uskoo , että jos he jäisivät valtaosasta kokouksistaan pois , muut kollegat kaipaisivat heitä .
Vain noin joka kolmas suomalaisista työntekijöistä ( 33 %) sanoo olevansa huolissaan siitä , että tekoäly vie heidän työpaikkansa . Kuitenkin jopa lähes kaksi kolmesta ( 60 %) delegoisi tekoälylle omista työtehtävistään niin suuren osuuden kuin mahdollista . Suomalaisista johtajista 28 % arvioi , että tekoäly luo työhön lisäarvoa tehostamalla tuottavuutta .
74 % suomalaisista johtajista sanoo , että rekrytoitavat työntekijät tarvitsevat uudenlaista osaamista ollakseen valmiita tekoälyn kasvuun . Vastaavasti 45 % suomalaisista työntekijöistä sanoo , että heillä ei ole tällä hetkellä oikeaa osaamista työssä pärjäämiseksi .
Edelman Data x Intelligence -tutkimusyhtiön Microsoftille toteuttamaan Work Trend Index -työelämätutkimukseen osallistui 31 000 työntekijää 31 maasta . Vastaajista noin tuhat oli Suomesta . Kyselytutkimus toteutettiin verkossa helmi – maaliskuussa 2023 . n
”
Kaikki AI-kikat eivät maksa maltaita .
Automatisoi rutiinit Kun sitten tekoälytyökaluja otetaan käyttöön HR : ssä , yksi luonteva käyttökohde on HR chatbot , joka pystyy hanskaamaan ainakin ne kaikkein ilmeisimmät jutut . Näin HR-väen aika ei kulu yleisimpien kysymysten selvittämiseen , kuten kuinka paljon Markulla ja Mirkulla on kertynyt vuosilomaa .
Tekoäly on aika velho myös analysoimaan HR-dataa : esimerkiksi henkilöstön vaihtuvuudesta voidaan tehdä ennusteita liittyen vaikkapa sitoutuneisuuteen ja tulevaisuuden rekrytointitarpeisiin . Frisk huomauttaa , että datan tulee olla oikeassa muodossa ja sitä pitää ylläpitää systemaattisesti , jolloin automaation ja robotiikan ensimmäiset askeleet toteutuvat oikein . Näiden avulla järjestelmä voi myös nostaa ” talent flagin ” ilmaan , kun ansioitunut työntekijä on syytä ylentää tai tehtäväkenttää kannattaa syventää .
” Rekrytointeja tehdessä hyvä työkalu on ainakin toistaiseksi ilmainen ChatGPT yhdistettynä Gender Decoder -nettisivuun , joiden avulla pystyy tekemään inklusiivisempiä työilmoituksia ”, vinkkaa Frisk .
Turha pelko pois Sanna Friskin mukaan tekoälyyn liitetään nykyisellään mielikuvia , jotka saavat – ainakin osan – HR-porukoita vierastamaan koko aihepiiriä . ” Välillä keskustelu voikin olla sen verran korkealentoista , että on vaikea saada siitä otetta .”
Ja niissäkin organisaatioissa , joissa HR yrittää päästä sinuiksi tekoälyn kanssa , ongelmia riittää : ei tunnisteta esimerkiksi sitä , millaista dataa pitää kerätä .
” Usein muilla osastoilla on myös ne paremmat työkalut ”, lisää Frisk .
Mutta alkuun pääsee tekemällä ” kevyen auditin ” siitä , miten digitalisaatiota on hyödynnetty – ja kenties alihyödynnetty – organisaatiossa . ” Samalla selviää , mitä panostuksia pitää tehdä esimerkiksi tietoturvaan .”
Ja vaikka HR : llä ei olisi valtavasti paukkuja laitettavaksi tekoälyoperaatioiden kehittämiseen , pitää muistaa , että kaikki AI-kikat eivät maksa maltaita .
14 HR viesti 4 / 2023