Trendi on mielenkiintoinen , kun sitä peilataan pahenevaan työvoima- ja osaajapulaan . Ratkaisuksi esitetään usein perinteisiä keinoja , kuten rekrytointeja , osaamisen kehittämistä tai tuottavuuden parantamista . Silloin saattaa unohtua , että parhaat kyvykkyydet löytyvät entistä todennäköisemmin juuri itsensätyöllistäjien parista .
” Suomessa on valtava osaajapula . Toisaalta meillä on melkein 50 000 motivoitunutta ammattilaista , jotka ovat valinneet kevytyrittäjyyden . Tämä määrä myös kasvaa yli 30 % vuosivauhtia . Organisaatioiden olisi siis nyt syytä kääntää katseensa tähän osaajajoukkoon ”, Karjalainen sanoo .
Huomionarvoista kuitenkin on , ettei kevytyrittäjyydellä voida kiertää työlainsäädäntöä tai palkkatyöhön soveltuvia työantajavelvoitteita . Mikäli laissa määritelty työsuhteen tunnusmerkistö täyttyy , on kyse aina työsuhteesta .
Itsensätyöllistäjät osana yrityksen henkilöstöstrategiaa Osaamisen hankkiminen on yksi toimivan henkilöstöstrategian kulmakivistä . Kun huippuosaajat siirtyvät työskentelemään enemmässä määrin itselleen esimerkiksi freelancerina tai konsulttina , on organisaatioiden laajennettava perspektiiviä myös ulkopuoliseen talenttiin .
” Kannattaa miettiä , voisiko itsensätyöllistäjiä hyödyntää esimerkiksi kausivaihteluihin tai tiettyihin projekteihin , joissa tarvitaan spesifiä osaamista . Samalla yrityksen innovaatiopotentiaalikin kasvaa , onhan monimuotoinen työyhteisö tutkimusten mukaan suorassa yhteydessä tuottavuuteen ”, Karjalainen muistuttaa .
Tulevaisuuden työelämässä yritysten on huomioitava itsensätyöllistäjät entistä suunnitelmallisemmin . Sisällyttämällä heidät henkilöstöstrategiaansa yritykset voivat kasvattaa osaajaverkostoaan huomattavasti ja päästä käsiksi vaikeammin saavutettavaan osaamiseen , kuten IT-alan ammattilaisiin .
Lähitulevaisuudessa parhaista kevytyrittäjistä voi jopa tulla kilpailua , mikä pakottaa yritykset panostamaan näiden tekijöiden houkuttelemiseen ja sitouttamiseen . Siksi on nähtävissä , että yritykset saattavat jatkossa huolehtia paitsi työntekijöidensä , myös keikkatyöläistensä motivaatiosta , hyvinvoinnista ja jopa kulttuurillisesta sopivuudesta .
Kohti itsensätyöllistämisen kulta-aikaa Työnteon tapojen muuttuessa organisaatioiden on syytä suunnata fokuksensa myös heihin , jotka eivät etsi perinteistä työsuhdetta . Itsensätyöllistäjät kun eivät enää ole pieni , muusta työvoimasta irrallinen osa , vaan tärkeä kasvua tuottava draiveri .
Tulevaisuudessa tekijöiden joukko tulee koostumaan työntekijöiden muodostamasta ydinporukasta sekä ulkopuolisista vahvistuksista . Keskiössä on silloin tarvittava osaaminen , ei tittelit tai työsuhteen muoto . Onkin odotettavissa , että kevytyrittäjiin ja muihin itsensätyöllistäjiin keskittyvä nk . ” on-demand ” ‐strategia nousee monessa yrityksessä olennaiseksi osaamisen hankinnan painopisteeksi .
” Itsensätyöllistäjät ovat erinomainen ja joustava resurssi . Toivon mukaan yhä useampi yritys miettii jatkossa tarkemmin , voisiko työn tehdä myös kevytyrittäjä ”, Jenni Karjalainen päättää . n
”
Lähitulevaisuudessa parhaista kevytyrittäjistä voi jopa tulla kilpailua .
KUVA : TERO LEPONIEMI
4 / 2022 HR viesti 41