Ståhle on Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori, jonka erityisala on tietojohtaminen,
innovaatiot ja aineettoman pääoman mittaaminen.
1. Mitä osaamisalueita tai vahvuuksia
hyvällä johtajalla tulisi olla?
Vahvuuksia on monenlaisia. Yritysten toimintaympäristön muuttuessa nopeasti johtajalta edellytetään kykyä havainnoida ja analysoida markkinoita nopeasti
ja tarkasti. Hänen pitäisi myös pystyä keskustelemaan
näistä muutoksista ja niiden vaatimista toimista henkilöstön kanssa sekä luomaan yritykseen yhteistä tahtotilaa. Toki myös perinteisemmät johtamisen alueet, kuten manageriaaliset asiat, ovat edelleen tärkeitä.
Johtajalta kaivataan monipuolista osaamista, mutta kaikkea ei tarvitse hallita itse. Riittää, että organisaation johtajatiimin osaaminen kattaa kaikki tarvittavat osaamisalueet. Esimerkiksi viestinnällisesti lahjakas ja nopealiikkeinen visionääri sekä rautainen hallinto- ja talousosaaja voivat yhdessä muodostaa toisiaan täydentävän johtajaparin.
2. Millainen johtaminen saa ihmiset
motivoitumaan työn tekemiseen ja
sitoutumaan organisaation yhteisiin
tavoitteisiin?
Ihmisen on koettava tekevänsä merkityksellistä työtä. Tämä tarve vahvistuu koko ajan. Mitä enemmän
yritys pystyy luomaan henkilöstölleen mahdollisuuksia tehdä merkityksellistä työtä, sitä motivoituneempia
työntekijät ovat. Jos ihminen kokee työnsä kiinnostavana ja innostavana, hän pysyy terveenä ja työteho
sekä työn lopputulokset ovat parempia.
Johtajalle keskeisen tärkeää on kyky viestiä asioista aidon innostuneesti ja motivoituneesti. Tämä on tärkeämpää kuin viestiä teknisesti oikein. Henkilökohtainen sitoutuminen, persoonallinen läsnäolo ja aito välittäminen omasta organisaatiosta ja siinä työskentelevistä ihmisistä on tärkeää. Jos johtaja menettää kontaktin omiin työntekijöihinsä, yrityksen menestyminen
kärsii ennemmin tai myöhemmin.
Oleellisen tärkeää on se, nähdäänkö ihminen organisaatiossa objektina vai subjektina. Jos käskyt
ja ohjeet tulevat aina ylhäältä, eikä työntekijä pysty vaikuttamaan työhönsä, hän uupuu, väsyy ja sairastuu. Monissa organisaatioissa puhutaan henkilöstön vaikutusmahdollisuuksista ja sananvallasta, mutta todellisuus voi olla jotain ihan muuta. Tulevaisuudessa yrityksen suhtautuminen omaan henkilöstöön
nousee yhä kriittisemmäksi menestystekijäksi. Nuoret ikäluokat eivät nimittäin enää suostu objektin asemaan.
32 HR viesti 4/2012
KUVA: KAROLIINA PAAVILAINEN
Pirjo Ståhle, professori, Turun yliopisto