Kognitiivinen ergonomia tähtää sujuvaan aivotyöhön . Tähän puoleen lienee syytä panostaa , koska harva meistä on mikään konttorin zen-mestari , jonka ajatukset soljuvat seesteisinä ja työ rullaa kuin itsestään . Jatkuvasti toistuvat turhat häiriöt , keskeytykset ja liiallinen tietotulva laskevat motivoituneenkin työmyyrän tehoja ja laatu joutuu usein kärsimään .
Aivotyön kehittäminen onkin tärkeää sekä yksilön työhyvinvoinnin että työpaikan tuottavuuden kannalta , muistuttaa Työterveyslaitoksen aivotyöasiantuntija , kehittämispäällikkö Teppo Valtonen . Hänen mukaansa erityisesti monet päällekkäiset päätöksentekoa , keskittymistä tai nopeaa reagointia vaativat tehtävät kuormittavat aivoja – vaikka itse työ olisi kuinka mielekästä .
” Mitä pidempään ylikuormitus jatkuu , sitä korkeammaksi riski esimerkiksi työuupumukseen kasvaa ”, Valtonen toteaa .
KUVA : JUHA TUOMI
”
Nykyajan työlle on leimallista tietotulva , jota ei pääse mitenkään karkuun .
Työterveyslaitoksen aivotyöasiantuntija , kehittämispäällikkö Teppo Valtonen sanoo , että nykyajan työlle on leimallista tietotulva , jota ei pääse mitenkään karkuun . Olennaista on silloin järjestää itselleen aikaa erottaa tärkeä tieto vähemmän tärkeästä ja omaksua olennainen .
Ei samasta muotista Pahinta ” tuuttiruuhkan ” aiheuttajaa on vaikea nimetä , koska tilanteet ovat erilaisia . Valtonen muistuttaa , että joillekin esimerkiksi hälyisässä avokonttorissa keskittyminen voi olla liki mahdotonta , kun taas oman huoneen rauhassa työt sujuvat . Flow-niksejä on joka lähtöön : moni vannoo vastamelukuulokkeiden nimeen ja esimerkiksi pikaviesti- ja sähköpostisovellusten sulkeminen määräajaksi on tehokas keino sekin .
Aina kaikki ei tietenkään ole vain itsestä kiinni . ” Meillä on paljon sidoksista työtä , jossa joku tekee tietyn työvaiheen ja joku toinen seuraavan . Tällöin voi tulla keskeytyksiä ja viivästyksiä puolin ja toisin ja joskus ne tietenkin harmittavat .”
Suositusaika päivittäin toistuvalle , keskittymistä vaativalle työlle on tutkimusten mukaan neljä tuntia – mutta useimpien palkansaajien työaika on hitusen pitempi . Ristiriita on siis tavallaan sisäänrakennettuna .
” Nykyajan työlle on leimallista tietotulva , jota ei pääse mitenkään karkuun . Olennaista on silloin järjestää itselleen aikaa erottaa tärkeä tieto vähemmän tärkeästä ja omaksua olennainen .”
TTL : n tutkimuksen mukaan ihminen pystyy käyttämään vain rajallista määrää hänelle esitetystä tiedosta – ja jossain vaiheessa tieto alkaa lisätä , ellei tuskaa , niin ainakin tyhmyyttä . Tutkimus nimittäin paljasti , että mitä suuremmaksi käsiteltävä tietomäärä kasvoi , sitä vähemmän oikeita päätöksiä syntyi .
Anna hybridille mahdollisuus ! ” Hyvästä suunnittelusta huolimatta työt saattavat välillä kasautua ”, tietää Valtonen . Onneksi ihmisen mieli on kuitenkin erittäin joustava . Mikäli työ on mielekästä ja työyhteisön käytännöt ovat kunnossa , me pystymme työskentelemään tehokkaasti yllättävänkin pitkiä aikoja . Työpaikoilla siis pystytään tiukan paikan tullen puremaan hammasta venymään – mutta ei loputtomiin .
” Näin ei voi tehdä jatkuvalla syötöllä , tai edessä on liki väistämättä romahdus ”, Valtonen toteaa .
Entä mitä mieltä tutkija sitten on etätyöstä ja työnteon uusista hybridimalleista ? – Valtosen mukaan etätyön läpimurto on ollut pääasiassa positiivinen asia ihmisten kokeman työkuormituksen kannalta – etätyöläiset ovat oppineet kuuntelemaan itseään ja luomaan kaivattua huokoisuutta päiviinsä .
” Koronan aiheuttama etätyön yleistyminen tuli siinä mielessä hyvään saumaan , että meillä oli jo sitä teknologiaa –
32 HR viesti 3 / 2023