HR viesti 3/2023 | Page 18

KUVA : © TIIA JUUTINEN
Tietokirjailija Suvi Tuomikoski sanoo , että työpaikoilla ei tulisi hätkähtää puhetta ammattiahdistuksesta vaan ruokkia sen ansiosta syntyvää oppimista ja kehittymistä . Näin saataisiin ilmiö normalisoitua ja siihen sisältyvä kehittymisen potentiaali hyödynnettyä .

Ammattiahdistukselta ei kannata edes yrittää välttyä .
Ammattiahdistus on määritelmältään se epämääräinen vatsanpohjassa vellova olotila , joka syntyy ammatti-identiteetin epävarmuudesta ja kyseenalaistumisesta tietyssä tilanteessa tai muutoksen seurauksena . Mikä minusta tulee seuraavaksi , olenko oikeassa paikassa , kuulunko omaan viiteryhmääni , mitä minun pitäisi seuraavaksi oppia , teenkö merkityksellistä työtä ? Näitä kysymyksiä pohtii ammattiahdistunut .
Ammattiahdistus ei ole vain opiskelijoiden tai työelämän kokemattomimpien jäsenten etuoikeus vaan se voi liittyä mihin elämäntilanteen tai markkinatilanteen muutokseen tahansa : opintojen keskenjäämiseen tai valmistumiseen , avioeroon , lapsen syntymään , vanhempien ikääntymiseen , työttömyyteen , paikkakunnan vaihdokseen tai vaikka oman nykyisen toimialan murroksiin . Joskus ahdistusta saattaa synnyttää niin sanotusti runsaudenpula eli valinnan vaikeus mahdollisuuksien paljouden edessä .
Yhtäältä ammattiahdistus voi syntyä epävarmuudesta . Globaalit muutokset heilauttavat turvallisuuden tunnettamme ja saavat meidät pelkäämään tuntematonta , mikä on hyvin inhimillistä . Merkityksellistä oman selviämisemme kannalta on itsetuntemus , resilienssi ja niin sanottu growth mindset eli perustassamme oleva usko tulevaan . Myös omat aiemmat kokemukset erilaisista muutoksista saattavat vaikuttaa kokemukseen ja siihen , paljonko epävarmuutta on liikaa .
Toisaalta ammattiahdistus syntyy odotuksista , joita joko ympäristö tai me itse luomme . Vuoden 2022 TAT Nuorten Tulevaisuusraportin mukaan 32 % yläkouluikäisistä ja toisen asteen opiskelijoista pelkää työelämän olevan heille liian raskasta . Tämä on kasvava ja huolestuttava trendi . Ei kouluissa syyttä käsitellä enenevissä määrin työelämä- ja tunnetaitoja .
Kolmanneksi ammattiahdistusta synnyttää muun muassa huono johtaminen . “ Nuoremmilla sukupolvilla on korkeammat vaatimukset johtamiselle . Se voi olla yksi aivan keskeinen työpaikan valinnan kriteeri eikä huonoa johtamista enää siedetä . Työpaikoilta odotetaan avoimuutta , psykologisen turvallisuu-
18 HR viesti 3 / 2023