Stressistä puhuttaessa nostetaan esiin useimmiten stressin kielteiset vaikutukset ja pohditaan keinoja stressin välttämiseen . Tämän päivän työelämä muuttuu jatkuvasti ja työssä koetaan painetta , joten stressin välttäminen ei useinkaan ole mahdollista .
” Stressiä on tutkittu todella paljon , ja stressillä voi olla huomattavia kielteisiä vaikutuksia . Stressin kokemisessa on kuitenkin toinenkin puoli , joka tukee ihmisenä kasvamista ja kehittymistä ”, sanoo neuropsykologian erikoispsykologi Laura Sokka .
Sokka on Neuropsykologipalvelu Atenta Oy : n perustaja ja omistaja , ja hänen erikoisosaamistaan ovat muun muassa työssä kuormittumiseen liittyvät kysymykset ja stressinsäätely . Hän tutki vuonna 2017 julkaistussa väitöskirjassaan , kuinka työuupumus vaikuttaa aivojen toimintaan ja kognitiiviseen suoriutumiseen .
” Työuupuminen on valtava henkilökohtainen kriisi , joka pakottaa tarkastelemaan asioiden tärkeysjärjestystä . Stressi ja uupuminen voivat johtaa myönteisiin muutoksiin elämässä , jolloin positiivinen muutos tapahtuu stressin ansiosta , ei stressistä huolimatta ”, Sokka kuvailee .
KUVA : LARI JÄRNEFELT / FELT FOTOGRAFI
”
Stressistä voi olla sekä haittaa että hyötyä .
Neuropsykologipalvelu Atenta Oy : n perustaja ja omistaja Laura Sokka sanoo , että jos stressin aiheesta yrittää pyristellä eroon , tekee itselleen karhunpalveluksen . Vain asiat , joista välittää , aiheuttavat stressiä . Jos elämästään yrittää karsia kaiken stressaavaan , tulee samalla karsineeksi itselle tärkeitä asioita .
Stressiä voi tarkastella erilaisten linssien läpi Väitöstutkimuksessaan Sokka havaitsi , että osa ihmisistä uupuu stressin vuoksi , mutta osa ei . Terveydenhuoltoalan ammattilaisena hän on tottunut ajattelemaan stressiä pahana ja vältettävänä asiana , mutta koko totuus ei tuntunut vielä auenneen .
” Väitökseni jälkeen minulle jäi tunne , että työuupumuksessa ja stressin kokemisessa on jotain , jota emme vielä täysin ymmärrä . Lisäksi vastakkainasettelu työnantajan ja työntekijän kokemusten välillä tuntui kärjistetyltä ”, Sokka kertoo .
Sokka alkoi etsiä lisää tietoa stressistä ja tutustui laajasti uusimpiin alalla tehtyihin tutkimuksiin . Viimeisten 10 vuoden aikana tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet , että stressin tulkitseminen pelkästään pahana on liian yksioikoista .
Oleellista on ymmärtää , että stressistä voi olla sekä haittaa että hyötyä , ja kysymys kuuluu , mikä tekisi hyödyistä todennäköisempiä kuin haitoista . Vastaus ei aina löydy stressin kestosta , vaan suhtautumistavoista .
” Tutkimuskirjallisuudesta löysin palapelistä puuttuvan palan . Ihmisiltä on pitkään kysytty , kuinka paljon he kokevat stressiä , mutta heiltä ei kysytä , miten he siitä ajattelevat . Työuupuneiden suhtautumista stressiin ei ole tutkittu tietääkseni lainkaan . Heiltä ei ole kysytty , millaisten linssien läpi he katselevat painetta ja epävarmuutta . Oman suhtautumistavan vaikutuksen sisäistäminen oli minulle käänteentekevä oivallus .”
Linsseillä Sokka viittaa ajattelutapoihin , jotka ovat ikään kuin mielen oletusasetuksia siitä , miten asioihin suhtaudutaan ja mitä odotuksia ihmisillä on .
Stressin aiheuttamat vaikutukset ovat osin kytköksissä siihen , miten ihminen suhtautuu stressiin ja stressaavaan tilanteeseen . Jos huomio kiinnittyy vain stressin aiheuttajiin , yksi keskeinen palapelin palanen jää puuttumaan .
Suhtautumistapa ohjaa havainnointia Kun oppii suhtautumaan stressiin hieman myönteisemmin ja vahvistavana , se avaa ovet kasvuun ja kehitykseen , jolloin työssä , työyhteisössä ja laajemmin koko yhteiskunnassa voidaan toimia vastuullisesti ja kestävästi myös paineen alla ja samalla pienennetään uupumisriskiä .
12 HR viesti 3 / 2023