Vaikka työn murros ja The great resignation saattavat kuulostaa tyhjältä trendipuheelta , ne ovat jokaisen johtajan ja HR-osaajan arkea . Ne konkretisoituvat esimerkiksi työvoiman saatavuushaasteena , jota voidaan työstää muun muassa kulttuurin kehityksen , viestinnän , johtamisen , prosessien sekä paikallisen sopimisen keinoin . Tämä murros on kuitenkin mahdollisuus ja voittajia ovat siihen avoimesti , joustavasti ja uteliaasti suhtautuvat yritykset . Sytykkeenä aiheelle toimii Ellun kanojen 27.1.2022 tuottama aamustudio ja raportti ” Mitä tapahtuu huomenna työlle ?”.
Kun työstä maksettava kompensaatio tuntuu perustellulta ja riittävältä , se ei enää muodosta syytä vaihtaa työpaikkaa tai sitoutua siihen . Siitä on muodostunut hygieniatekijä . Tällöin sekä muutos- että sitouttamistekijöitä ovat esimerkiksi hyvinvointiin panostaminen , toiminnanvapaus , työn joustavuus , merkityksellisyys , luottamuksellisuuden kulttuuri , yhteinen arvopohja , hyvä johtaminen ja mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen . Päällimmäisenä onkin ajatus arvonvaihdosta – mihin minä vaihdan aikaani ja osaamistani ? Mitä saan siitä vastineeksi ?
Rahan sijaan tässä ajassa punnitaan sitä , miten työ tukee kokonaishyvinvointiani , joustaako yritys tarpeideni ja elämäntilanteeni mukaan , koenko käyttäväni työaikaani ja osaamistani merkityksellisiin asioihin , ja toteutuvatko yrityksen arjessa ja toiminnassa ne arvot , joiden pohjalta haluan itse työskennellä . Punnitaan , miten työ istuu omaan määritelmääni hyvästä ja tavoittelemastani elämästä . Ellun Kanat lanseeraavatkin tähän termin ” työntekijäaktivismi ”.
”
Keskustelun arvoista tulee olla todellista , arkista ja konkreettista .
Työn murros on pandemiaa laajempi Edellisen työn suuren murroksen aiheutti teknologia ja tehokkuusajattelu , mutta 2020-luvulla sen synnyttäneet välineet kuten sähköposti , internet ja älypuhelimet ovat normalisoituneet . Työn meneillään olevan muutoksen murrosvoima on ihminen . Vaikka muutos on ollut tulossa jo hyvän aikaa , sen sysäsi liikkeelle ja paalutti tähän hetkeen megatredien rinnalla erityisesti Covid-19 . Pandemia nimittäin paitsi mahdollisti paikkariippumattoman työn , myös ruokki työn ja sen merkityksellisyyden uudelleenmäärittelyä .
Nämä trendit ovat jäädäkseen paitsi Suomessa myös kansainvälisesti , sillä Ellun kanojen aamustudiossa haastatel-
2 / 2022 HR viesti 37