mejä ja on huomannut , että hyvin toimivat tiimit ovat löytäneet tapoja ylläpitää tiimihenkeä etätyöjaksojen aikana , mutta helppoa se ei välttämättä ole .
” Etämaailmaan sopivien käytäntöjen ylläpitäminen vaatii tiimiltä ja sen vetäjältä määrätietoisuutta ja sitoutumista yhdessä keskusteltuihin tiimisopimuksiin – ja jatkuvaa vuorovaikutusta myös näiden sovittujen käytänteiden toimivuuden kehittämiseksi . Etätyön sujuvuudesta huolimatta aika paljon olen kuullut kaipuusta toimistolle ja ihmisten pariin : monet ovat kaivanneet spontaaneja keskusteluja kahvikoneen ääressä ”, Aminoff kertoo .
KUVA : FRANZ SCHNIDER
Sooloartistien valtakunta Työyhteisökouluttaja Franz Schnider Schnider Koulutus -yrityksestä toteaa , että koronakujanjuoksu on tietysti vaikuttanut työpaikan ilmapiiriin ja tiimihenkeen – kun käytäväkeskustelut ja muu luonteva kanssakäyminen on jäänyt pois , jokainen on ollut omillaan omassa etäpoterossaan .
” Pitemmällä tähtäimellä tämä on ongelma , koska ihminen on herkkä – ja nyt vielä pandemian päälle tuli Ukrainan sota . Kun mennään kriisistä toiseen ilman hengähdystaukoja , stressi tasot ovat korkealla ”, hän tietää .
Silti Schnider uskoo , että korona aiheutti työpaikoille eräänlaisen ajolähdön , joka tuo suomalaiselle työelämälle paljon hyvää tulevaisuudessa .
” Etätyö tuli monelle organisaatiolle yllätyksenä ja se aiheutti väkisin muutoksen , josta oli ehkä puhuttu , mutta jonka eteen ei oltu tehty juuri mitään . Nyt ne haasteet kohdattiin ja tilanteesta selvittiin tosi hyvin ”, hän arvioi .
Maailmanluokan saavutus Schniderin mukaan suomalaiset voivatkin reilusti onnitella itseään hienosta saavutuksesta : etätyön aikakauteen on siirrytty komealla kertarykäisyllä .
” Etätyö ja hybridityö ovat monelle paljon sopivampia kuin vanha malli , jossa joka aamu mennään toimistolle koko päiväksi . Korona-aika antoi meille jo paljon tietoa siitä , kenelle sopii millainenkin työnteon malli – ja nyt voimme kehittää niitä edelleen .”
Esihenkilöiden on syytä olla hereillä , sillä uusi hybridimalli vaatii uudenlaista herkkyyttä alaisten suhteen . ” Esihenkilöjen pitää miettiä , onko tilanne sellainen , että siitä voi seurata liika stressiä tai vaikka sairauspoissaoloja joillekin tiimin jäsenille . Ei voi ottaa itsestään selvänä , että hybridityö onnistuu ”, Schnider huomauttaa .
Kapteeni katsoi horisonttihin Schnider kehottaa pomoporrasta ottamaan aikaa riittävään ohjaukseen ja huolenpitoon : pysyvätkö nyt kaikki laivan kyydissä , kun purjehditaan uusilla reiteillä ?
” Tiimi on loppujen lopuksi vain ryhmä ihmisiä , jotka kaikki ovat omanlaisiaan persoonia . Ja juuri persoonallisuuksien erot painavat nyt , kun etsitään sopivia työnteon malleja .”
Työyhteisökouluttaja Franz Schnider Schnider Koulutus -yrityksestä sanoo , että etätyö ja hybridityö ovat monelle paljon sopivampia kuin vanha malli , jossa joka aamu mennään toimistolle koko päiväksi . Korona-aika antoi meille jo paljon tietoa siitä , kenelle sopii millainenkin työnteon malli – ja nyt voimme kehittää niitä edelleen .
Puhtaasti etätöitä tekevä voi huomata , että seinät kaatuvat ennen pitkää päälle , vaikka kuinka olisi peukuttanut kotikonttorin puolesta alun perin . Säännöllinen ja monikanavainen yhteys omaan tiimiin on elintärkeää – ja kommunikaatiossa on muitakin arvoja kuin vain tehokkuus .
” Teamsit pidetään Suomessa lyhyinä ja sitten siirrytään heti eteenpäin , mutta olisi hyvä ylläpitää jonkinlaisia rennompia foorumeja ja aikaikkunoita , jotka mahdollistavat epämuodollisemman jutustelun . Esihenkilöillä on iso rooli siinä , että tällaiset saadaan aikaan ja ihmisiä rohkaistaan niitä myös käyttämään ”, Schnider toteaa .
Koppi omasta hyvinvoinnista ! Schnider on kuitenkin kyllästynyt keskusteluun , jossa esihenkilö vastuutetaan työntekijän hyvinvoinnista . ” Kyllä sen on mentävä niin , että työntekijä itse vastaa omasta hyvinvoinnistaan , mutta esihenkilön tehtävänä on tarjota tukea ”, hän linjaa .
” Pomolla on iso vaikutus moneen asiaan , kuten työilmapiiriin , mutta kyllä työntekijä on itse vastuussa itsestään ”, Schnider toteaa ja lisää , että työntekijälle on turhan usein tarjolla ” uhrin ” roolia , sen sijaan että hän olisi aktiivinen toimija , joka voi vaikuttaa asioihin – alkaen ihan sitä , että on elämän peruspalikat kuten lepo , ravinto ja liikunta kunnossa .
” Lisäksi ihan liikaa joka paikassa kehotetaan ihmisiä olemaan armollisia itselleen . Kyllä , varsinkin näinä kovina aikoina armollisuus on tärkeää – mutta siihen tarvitaan rinnalle myös tervettä itsekuria .” n
2 / 2022 HR viesti 35