KUVA : LABORE
”
Etätyön lisääntyminen on oman kokemukseni mukaan parantanut työllistymistä .
Laboren johtaja , tutkimusprofessori Mika Malirannan mukaan koulutus on myös kulttuurisesti tärkeää ja itseisarvo sinällään .
mien ohella , on toki tärkeää . Haitallisia veroja kuten varainsiirtoveroja täytyy poistaa , mutta samalla panostaa oikeanlaiseen koulutukseen . Voi olla , että julkisen talouden tasapainottamiseksi , täytyy kannustaa työn vastaanottamista joidenkin sosiaalitukien leikkaamisen kautta . Samalla täytyy seurata ja arvioida , kuinka paljon leikkauksia on tarpeen tehdä . Kyse on sen verran karvaasta lääkkeestä , ettei sitä kannata ottaa muuten kuin riittävän tiukan paikan tullen ”, kertoo Maliranta .
Marjo Heijari on huomannut digitalisoitumisen jo vaikuttaneen alueelliseen ongelmaan , mutta peräänkuuluttaa työnantajapuolen ennakointia osaamistarpeen osalta ja tiedustelee , onko tekoälyä osattu hyödyntää riittävästi . ” Korona-aikana on toteutettu paljon rekrytoivia koulutuksia etänä ja huomattu , miten moni työ onnistuu etänä . Etätyön lisääntyminen on oman kokemukseni mukaan parantanut työllistymistä . Työtä voidaan tarjota myös pidemmän työmatkan päästä tuleville , kun työpaikalle ei tarvitse matkustaa joka päivä . Yritysten olisi myös osattava ennakoida tarpeensa paremmin , jotta osaajat ehditään löytää ja kouluttaa . Voimme olla yritysten apuna etsimällä merkkejä tulevaisuuden tarpeista ‘ matchaamalla ’ työnantajia ja työntekijöitä tuloksellisesti yhteen , kuten Tinderissä ”, sanoo Heijari .
Ketä kannattaa kouluttaa ? Kohtaanto-ongelma ilmenee , kun työantajien tarve ja työn hakijoiden osaaminen ja potentiaali eivät kohtaa toisiaan . Koulutus auttaa osaamisvajeeseen , mutta sen sisällön on kohdattava täydellisesti kohderyhmien tarpeet . Yhteiskunnan varoilla ei kannata tehdä yleissivistävää koulutusta , ainakaan jo korkeasti koulutetuille . ” Spesifi uudelleenkoulutus on yksi ratkaisu pidemmällä aikavälillä , mutta nykyinen aikuiskoulutusmalli toimii huonosti . Siinä yhteiskunta antaa ilmaista koulutusta ihmisille , jotka eivät siitä hyödy . Ainoa taho , jota kannattaa yhteiskunnan varoilla kouluttaa , ovat peruskoulupohjalla aikuiskoulutukseen menevät ’ parikolmekymppiset ’ – heillä on työuraa tarpeeksi jäljellä , jotta voivat tienata uudella osaamisellaan verotuloja yhteiskunnalle ja palkkaa itselleen . Meillä on vuosittain aivan liikaa ihmisiä aikuiskoulutuksessa , joka on täysin tehotonta ”, tykittää Aki Kangasharju .
Malirannan mukaan koulutus on myös kulttuurisesti tärkeää ja itseisarvo sinällään , mutta komppaa Kangasharjua erityisesti korkeasti koulutettujen osalta .
” Korkeakouluissa opetetaan valmiuksia uusien asioiden oppimiselle eikä siihen teknologian murros iske niin pahasti . Esimerkiksi paperiteollisuus , jossa työskentelevät paperityöntekijät , ovat äärimmäisen osaavia ja tuottavia , mutta osaaminen ei muutostilanteessa transformoidu nopeasti uudeksi osaamiseksi kuten insinööritieteessä . On helppo sanoa , että koulutukseen täytyy panostaa , mutta olennainen kysymys on , että miten . Koulutuksella on myös itseisarvoa , mutta samalla suuri investointi . Kun olemme niukkojen voimavarojen kanssa tekemisissä , ei ole yltiöpäisesti varaa siihen , että korkeakoulutetut jatkavat opiskelua ja opettelevat vielä sen kahdeksannen kielen eli vanhan latinan julkisilla varoilla ”, muistuttaa Maliranta .
Korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelupaikkojen määrää tulisi molempien mielestä lisätä , jotta ihmiset saadaan mahdollisimman nopeasti opiskelemaan samalla , kun opiskeluajan pituutta täytyy saada lyhemmäksi . Koulutustaustasta riippumatta , osaamisen kehittämisellä ja siitä tietoiseksi tulemisella on voimaannuttava vaikutus , jonka Marjo Heijari näkee työssään päivittäin . ” Työttömyys on monelle siihenastisen elämän suurin tragedia . Rekrytoiviin koulutuksiin tulevat työnhakijat saattavat olla menettäneet uskonsa työllistymiseen . Kun sitten yhdessä sanoitetaan osaamista ja kokemusta , saadaan haastatteluja yrityksiin ja lopulta työpaikat niiden kautta , näkyy se ihmisten olemuksessa , ilmeessä ja jopa ryhdissä . Ihmiset löytävät itsensä ja saavat luottamusta kykyihinsä . Koulutus on aivan ytimessä , koska ongelman nimi on juuri se , etteivät työnantajien tarpeet ja ihmisten osaamispotentiaali vastaa toisiaan . Usein tulee mieleen , että voi ei , millaista haaskausta ! Tällaisia tyyppejä on täällä työttömänä ja uutisissa puhutaan pahenevasta työvoimapulasta – siis mitä ihmettä ”, huudahtaa Marjo Heijari lopuksi . n
24 HR viesti 1 / 2022