NÄKÖKULMA
Tapio Jaakkola Projektipäällikkö Arpa-projekti , EHYT ry www . arpaprojekti . fi
EHYT ry tarjoaa tietoa , koulutusta ja työkaluja rahapelihaittojen ehkäisemiseen työpaikalla . Ilmaiset Työelämä pelissä -koulutukset 26.4.2017 Tampereella ja 23.5.2017 Kuopiossa .
RAHAPELAAMISESTA KANNATTAA PUHUA TYÖPAIKALLA
Me suomalaiset olemme innokasta pelikansaa . Neljä viidestä on pelannut rahapelejä viimeisen vuoden aikana . Käytämme rahapeleihin arviolta 4,8 miljoonaa euroa päivässä . Suurimmalle osalle pelaaminen ei aiheuta haittoja . Kuitenkin arviolta 124 000 suomalaista kärsii peliongelmasta . Tiedämme , että suurin osa ongelman vuoksi hoitoon hakeutuneista on työssäkäyviä .
Jos työntekijän pelaaminen muuttuu liialliseksi , vaikuttaa se hänen sosiaaliseen elämäänsä ja vaikutukset yltävät myös työpaikan arkeen . Rahapelihaittojen tunnistaminen on vaikeaa , sillä ongelmat eivät näy tai haise ulospäin . Usein pelaaja ei itse myönnä ongelmaa , hyväksy rahapelaamisesta koituvia haittoja tai halua puhua omasta pelaamisestaan .
Työkaverit kuitenkin havaitsevat , jos kollegalla ei ole kaikki kunnossa . Työntekijän rahapeliongelma voi ilmetä esimerkiksi toistuvina poissaoloina tai vaikeutena tehdä yhteistyötä . Yllättävän usein voimme lukea iltapäivälehtien lööpeistä , kuinka rahapeliongelma on johtanut taloudellisiin väärinkäytöksiin . Jos työntekijä pyrkii pääsemään ahdingostaan ottamalla rahaa työnantajan pussista , siitä voi aiheutua työnantajalle merkittäviä taloudellisia kustannuksia mainekysymyksistä puhumattakaan .
Tietyillä toimialoilla työskentely saattaa asettaa työntekijät alttiiksi rahapeliongelman kehittymiselle . Erityisesti rahapelien parissa työskentely tai se , että työskentelee tilassa , jossa on rahapelilaitteita , voi lisätä riskiä rahapeliongelmaan . Lisäksi työn luonne voi altistaa ongelmalle . Esimerkiksi vuorotyössä tai kuljetusalalla toimivat pitävät usein taukoja ympäristöissä , joissa rahapelit ovat helposti saatavilla ja niiden parissa on helppoa viettää aikaa .
Rahapeliongelmaa ei yleensä tunnisteta suomalaisilla työpaikoilla . Ongelmaa ei osata ottaa puheeksi eikä peliongelmaista työntekijää ohjata hoitoon . Rahapelihaittoja voidaan kuitenkin ehkäistä päihdehaittojen tapaan : sopimalla yhteiset säännöt ja kirjaamalla ne työhyvinvointisuunnitelmaan sekä päihdeohjelmaan . Jos hankalien tilanteiden puheeksi otosta ja hoitamisesta ei ole sovittu etukäteen , saattaa syntyä vaikenemisen ilmapiiri ja tilanne voi eskaloitua iltapäivälehtien lööppitarinoiden kaltaiseksi sotkuksi . On kaikkien etu , jos työpaikalla on sallittua sanoa , ettei työkaverilla ole kaikki kohdallaan . Peliriippuvainen tarvitsee työyhteisön ja työnantajan tukea .
Rahapelihaittojen ehkäiseminen on osa työantajan yhteiskuntavastuuta ja työpaikan sosiaalisesti kestäviä toimintatapoja . Rahapelihaittojen ehkäiseminen hyödyttää työnantajaa : kun työntekijälle ei synny ongelmia , ei niiden selvittämiseenkään kulu rahaa . Työpaikalla sisäinen luottamus kasvaa , kun ongelmatilanteisiin on luotu ennalta selkeät toimintatavat . Työnantajan hyvä maine ja työyhteisön hyvinvointi karttuu , kun toimii tässäkin asiassa vastuullisesti . n
50 HR viesti 1 / 2017