Geezers Hietalahti proudly presents:
VPS-ikoni Vesa Räisänen
Vasen tukimies (myöhemmin kaikki muutkin pelipaikat
monipuolisena pelaajana)
Vahvuudet pelaajana: Nopeus, molempijalkaisuus, pelinluku
Entinen johtokunnan jäsen ja VPS:n lääkäri
Meillä oli kunnia käydä haastattelemassa Vaasan Palloseuran korkeimman kunniamerkin, kultamerkin nro. 71 ansainnutta pitkän linjan
VPS-vaikuttajaa, eläkepäiviään viettävää Vesa Räisästä.
Vesa Räisäsen futisura alkoi lukemattoman monen muun vaasalaisen
tavoin Palosaarella jo pikkupoikana, kun Viipurista perheineen evakkoon saapunut poika kartutti taitojaan potkimilla tutuilla palokujilla
muiden poikien kanssa. Varsinainen junioriura Räisäsen tapauksessa
alkoi ensin palosaarelaisessa VPV:ssä (jo kuopattu Vaasan Pallo-veikot),
josta juniorikierros jatkui lyhytaikaisen VPP:n (Vaasan Pallopojat)
kautta seuroista kauneimpaan, mustavalkoiseen Vepsuun. Hyviä muistoja VPS:sta Räisäsellä oli toki jo ennestään, hän kertoi käyneensä isänsä
kanssa otteluissa Hietalahdessa jo poikasena, ja pääsihän hän myös todistamaan VPS:n historian toistaiseksi ainoita mestaruusjuhlia vuosina
1945 & 1948. Idoleikseen nuoruusvuosilta Räisänen mainitsee maajoukkueeseenkin nousseet Martti Järvisen sekä Nuutti Lintamon. Vuosi 1948
oli lisäksi muutenkin Räisäselle riemukas, kun hänen edustamansa Vepsun C-juniorijoukkue voitti tuolloin tuttuun tapaan piirinmestaruuden
(SM-sarjaa ei tuolloin vielä junnutasolla pelattu toim. huom.)
Räisänen kertoi hänen itsensä sekä koko kaupungin arvostaneen suuresti Unkarin mahtiseura Ferencvárosista saapunutta mestarivalmentaja
Gezá Toldia, joka edesauttoi suuresti vaasalaisen jalkapallon menestystarinaa. Häneltä Räisänen poimi niitä apuja, joiden turvin hän nousi
nuorena poikana VPS:n edustusjoukkueen rinkiin 18-vuotiaana pojankloppina vuonna 1952. 1950-luvun puolivälissä Räisänen nousi myös
nuorisomaajoukkueeseen, mitä on pidettävä kovana suorituksena, kun
tuohon aikaan maajoukkueet koottiin pääosin nykyistäkin voimakkaammin pääkaupunkiseudulta.
19.