Koululinkki tutustuttaa sanomalehtityöhön
Oppilaat miettivät, täyttääkö "Hamsteri löytyi roskien seasta" -juttu uutiskriteerit ja yksi haluaa tehdä jutun norsun tappamisesta. Mutta tunnistavatko oppilaat eri juttutyyppejä sanomalehdestä? Miten sanomalehtien sisältöä tai itse toteutettua lehtiprojektia voisi hyödyntää oppimisessa enemmänkin? Haastattelin aiheesta Ilkka-lehden koululinkkinä Seinäjoella toimivaa Elina Mannista.
Koululinkki kertoo sanomalehtityöstä
Ilkka-lehden koululinkki Elina kiertää kouluilla oppilaiden parissa ja emännöi vierailuja lehden toimistolla. Hänen työnkuvaansa kuuluu mediakasvatusta, sanomalehtityöhön liittyvien ammattien esittelyä sekä kertomista sanomalehden tekemisestä ja journalistin etiikasta. Kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret alakoululaisista toisen asteen opiskelijoihin.
Oppilaat ovat yleensä kiinnostuneita sanomalehtityöstä. Kysymyksiä saattavat herättää jotkin vieraan kuuloiset ammatit, kuten taittaja tai graafikko. Oppilaat pohtivat myös, mitä toimittaja saa tehdä ja mitä ei. Elina kertoo heille, mitä ja missä saa kuvata ja esimerkiksi kuinka toimittajan tulee toimia onnettomuuspaikalla.
Kaisa Manninen
Tunnistetaanko uutinen mielipidekirjoituksesta?
Koululinkin kanssa oppilaat selaavat lehtiä ja etsivät erilaisia juttutyyppejä: minkälainen on kolumni, kommentti tai mielipide.
Elina kertoo, että juttutyyppien tunnistaminen ei ole aina oppilaille helppoa. Esimerkiksi se, että mainokset saatetaan sekoittaa lehtikuviksi, on ongelma. Sekavuuksia tulee helposti silloin, kun koululinkki kehottaa etsimään omasta mielestä hyviä lehtikuvia. Elina arvelee tämän johtuvan siitä, että lapset ovat yleisesti kiinnostuneita mainosmaailmasta tai että he eivät vain ota tehtävää tosissaan.
Vaikuttaa siltä, että jotta lehteä voi käyttää oppimisessa, tulee lehtimaailma tehdä ensin tutuksi. Jotta lehden sisällöstä on hyötyä oppimiselle, tulee oppilaiden ja opiskelijoiden erottaa, mitä tavoitteita erityyppisillä kirjoituksilla on ja kuka ne on laatinut.
Tiedustelen Elinalta, miten lehden sisältöä voidaan hyödyntää oppimisessa. Hän kertoo, että sisältöä koululinkin on melko vaikea ottaa tarkemmin esille lyhyillä kouluvierailuillaan, mutta että esimerkiksi uutiskriteereitä voi etsiä oppilaiden kanssa. Esimerkiksi Elina antaa uutisen "Hamsteri löytyi roskien seasta". Onko se ajankohtainen, paikallinen ja hyödyllinen? Lisäksi voi pohtia, mitä kysymyksiä toimittaja on keikalla esittänyt ja mitä itse kokenut. Näitä kysymyksiä on hyvä miettiä, sillä usein lapset eivät hahmota uutisia analysoitaviksi teksteiksi.
7