Opitaan sanomalehdistä
Sanomalehti voi olla monipuolinen oppimisväline, jota onkin käytetty eri tavoin esi vuosikymmeninä. Kriittinen ajattelu on erityisen tärkeää sanomalehtien sisältöä hyödynnettäessä.
Oppiminen sanomalehtiä lukemalla
Lehden tekemisen lisäksi lehtien, etenekin sanomalehtien, lukeminen edistää oppimista. Tutkimusten mukaan suomalaisnuoret ovatkin ahkeria sanomalehtien lukijoita (Linnakylä 2006). Linnakylän (2006) mukaan sanomalehden lukeminen on tyypillinen informaalin oppimisen muoto. Tutkimukset osoittavat, että ahkeralla sanomalehtien lukemisella on merkitystä suomalaisen lukutaidon korkeatasoisuudessa ja muidenkin sisältöalueiden oppimisessa (Linnakylä 2006).
Sanomalehtien lukemiseen oppimismenetelmänä liittyy monia sen tehoon vaikuttavia taustatekijöitä. Linnakylän (2006) mukaan tällaisia ovat esimerkiksi sitoutuminen lukuharrastukseen, kotoa saatu tuki sekä kirjojen ja lehtien saatavuus kotona ja koulussa.
Sanomalehdet koulussa
Suomessa sanomalehtien ja koulujen järjestelmällisen yhteistyön nähdään alkaneen 1960 -luvun alussa (Puro 2014). Toisaalta Hankala (2011) esittelee näkemyksen, jonka mukaan mediakasvatusta on ollut niin kauan kuin viestintävälineitäkin. Puron (2014) mukaan sanomalehden opetuskäyttö on Suomessa alkanut nimenomaan aktiivisten opettajien toiminnan seurauksena. Tästä eroaa esimerkiksi Yhdysvallat, jossa sanomalehden opetuskäyttö on ollut kustantajalähtöistä (Puro 2014).
Sanomalehtiopetus on osa mediakasvatuksen nykykenttää (Hankala 2011). Koulun sanomalehtiopetuksen tavoitteet vaihtelevat oppiaineittain yhteiskuntaopin ja historian yhteiskunnallisesta lähestymistavasta ilmaisutapojen tutkimiseen äidinkielessä ja kuvataiteessa (Hankala 2011).
Eri vuosikymmeninä sanomalehden ja koulun yhteistyömuodot ovat vaihdelleet ja mukana on ollut eri tahoja. Esimerkiksi koululle tulevien lehtien kustannusten maksamisesta on keskusteltu, lukemisaktiivisuutta on tutkittu, sanomalehden roolia opetuksessa pohdittu ja on ryhdytty pitämään sanomalehtiviikkoja (Puro 2014). Sanomalehtiviikosta on muodostunut iso valtakunnallinen tapahtuma (Hankala 2011).
Sanomalehtiopetusta voidaan pitää esimerkkinä ilmiökeskeisestä opetuksesta ja oppimisesta. Ilmiökeskeisessä oppimisessa on oleellista, että oppija löytää kulloinkin opittavana olevan kokonaisuuden ydinilmiöt itse (Rauste-vonWright ym. 2003). Kun opetus lähtee oppilaan maailmaan kuuluvista todellisuuden ilmiöistä ja etenee kohti näiden ilmiöiden yksityiskohtia, oppija voi kokea prosessin omana toimintanaan (Rauste-von Wright ym. 2003). Rauste-von Wrightin ym. (2003) mukaan ilmiökeskeisen pedagogiikan perustana on näkemys monitieteisestä maailmankuvasta.
11