toria ja kalusto ovat pian häviämässä ja niiden tallentamisella on kiire. Metsään, puuhun ja uittoon
liittyvän museon perustaminen juuri Tuomarniemelle olisi perusteltua. Hankkeella olisi valtakunnallista
ja kansainvälistäkin merkitystä, onhan maamme paljolti elänyt metsän ja puun varassa ainakin 150 vuoden ajan.
Museoesinekokoelman ohella tulisi metsä- ja uittomuseon toimintaan liittää aktiivisia toimintoja, kuten
esim. metsän käsittelyyn ja uittoon liittyviä työnäytöksiä, joihin matkailijatkin voisivat osallistua, lauttakahvilaa jne. Yhteistyökumppaneita voisivat olla
metsäoppilaitos, Suomen metsämuseo Lusto, Punkaharjulla sekä Suomen metsä- ja uittohistorialliset
seurat.
Kulttuuriympäristömatkailun mahdollisuudet ja
tuotekehitys
Ähtärin tulee turvata ja lisätä vetovoimaisuuttaan
matkailukohteena. Tarjonnan tulee monipuolistua ja
tarjottavien tuotteiden lisääntyä. Matkailijoiden viipymää Ähtärissä tulee kasvattaa ja Ähtärin on vastattava kovenevaan kilpailuun matkailijoista.
Matkailusesonki keskittyy kesään. Talviaikaan ja erityisesti lumettomana aikana tarjottavia tuotteita on
niukasti, samoin tuotekehitystä. Matkailuyritysten
verkostoituminen on vähäistä. Alueelta puuttuu kulttuuri- tai osaamiskeskus tai muu organisaatio, joka
keskitetysti järjestäisi ja tarjoaisi koulutusta ja kulttuuritapahtumia matkailijoiden ja paikallisten käyttöön.
Hankkeen sisältöä olisivat esim. paikallisen kulttuurin ominaispiirteiden ja kulttuurituotteisiin soveltuvien teemojen löytäminen, kulttuurimatkailutuotteiden
kehittäminen, Ähtärin alueen kulttuurivahvuuksien teemoittaminen ja tuotteistaminen konkreettisiksi tuotteiksi, kuten tapahtumat, opastukset, kulttuurikartat ja –kierrokset, näytelmät, julkaisut, liikuntaa
ja luontoelämyksiä yhdistävät kulttuurituotteet jne.
Edelleen tarvitaan kulttuurituotteiden markkinointimateriaalin ja –kanavien kehittämistä ja markkinointiyhteistyötä.
Sisävesilaivaliikenteen elvyttämistä Ähtärinjärvellä
yhteistyössä naapurikuntien kanssa tulisi selvittää.
Tuomarniemen kulttuuriympäristö olisi vetovoimainen kulttuurimatkailukohde, jota tulisi hyödyntää.
Perännejärven kulttuurimaisemapainotteinen hoitosuunnitelma
Peränteen valtakunnallisesti arvokkaalle maisemaalueelle on laadittu metsäluonnon hoitopainottei-
150
nen maisemanhoitosuunnitelma vuonna 1995. Sen
päivittäminen on ajankohtaista. Etelä-Pohjanmaan
metsäkeskus käynnistää vuonna 2009 Peränteen
alueen metsänomistajien tilakohtaisten metsäsuunnitelmien uusimisen. Tässä yhteydessä olisi luontevaa laatia keskeisille metsäisille alueille tilakoh Z\