Vastuu jokaisella, talkoohenkeä tarvitaan
Kaavoituksen keinot
Kulttuuriympäristön hoito on pitkälti yksityisten
maanomistajien ja kiinteistönomistajien vastuulla.
Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) edellyttää mm.
kulttuuriympäristö- ja maisema-arvojen huomioimista kaikessa maankäytön suunnittelussa. Kaavoituksen lähtökohdaksi edellytetään kaikilla kaavatasoilla
ajantasaista tietoa arkeologisista kohteista, perinnemaisemista ja rakennetusta ympäristöstä. Alueiden
ja rakennusten mahdolliset suojeluratkaisut sekä
vaikutusten arviointi perustuvat inventointien tuottamaan tietoon ja kohteiden arvottamiseen.
Ympäristön hoitotoimien on lähdettävä kylien asukkaiden tarpeista ja halusta parantaa ympäristöään.
Vain asukaslähtöinen toiminta saa aikaan pysyviä
vaikutuksia. Kylämaiseman arvoja ja ongelmia on
tärkeää pohtia yhdessä kyläläisiä kokoavissa kyläilloissa. Kyläsuunnitelmia on luontevaa täydentää
kulttuuriympäristönäkökulmalla. Pohjalle tarvitaan
myös ajantasaiset ja ammattitaitoisesti tehdyt inventoinnit ja ajantasainen tieto kylämaisemasta. Kyläilloissa kootaan kylän kehittämistarpeita ja pohditaan
niiden vaatimia toimia ja toteutusta sekä rahoitusta.
Ulkopuolisten käynnistämä ja sinänsä tarpeellinen
hoitosuunnitelma ei toteudu, mikäli kyläläisiä ei saada sitoutumaan sen toteuttamiseen lyhytkestoisten
hankkeiden jälkeenkin. Ähtärissä on tehty konkreettisia ympäristönhoitotoimia hankerahoituksella ja ky-
läläisten voimin mm. Pakarinjoella ja Perännejärven
rannoilla. Näissä hankkeissa kyläläiset ovat olleet
aktiivisia toimijoita hankkeen eri vaiheissa. Hankkeet
osoittavat, että kyläläisillä on vaikutusmahdollisuuksia ja yhteiset tavoitteet voidaan saavuttaa.
Tiemaisemaan kuuluvat kaikki tielle näkyvät alueet.
Vastuu hoidosta on erityisesti tienpitäjillä ja maanomistajilla. Yhteistyö tiepiirin, kaupungin ympäristösihteerin tai rakennustarkastajan, maanomistajien,
metsänhoitoyhdistysten ja riistanhoitopiirien kanssa
on tärkeää. Hyvin hoidetusta tiemaisemasta hyötyvät kaikki: paikalliset, matkailijat ja alueen yrittäjät.
Neuvoja ja rahoitusta on saatavissa useilta tahoilta. Jokainen kulttuuriympäristö on hoidon arvoinen.
Helpointa on aloittaa ympäristön hoito omasta pihapiiristä.
Katso tarkemmin rahoitusmahdollisuuksista sivulta 151
Maakuntakaava, aikaisempi seutukaava
Maakuntakaava on yleispiirteinen koko maakuntaa
tai sen osaa koskeva maankäytön suunnitelma. Siinä esitetään tulevaisuuden linjaukset maakunnan
maankäytölle. Maakuntakaavan keskeisiä tehtäviä
on mm. välittää kulttuuriympäristöön liittyviä valtakunnallisia tavoitteita maankäytön suunnitteluun.
Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Pohjanmaan liiton
laatiman voimassa olevan maakuntakaavan vuonna
2005.
Maakuntakaavassa osoitettuja kulttuuriympäristön
tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita
on Ähtärissä 6 kappaletta, valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita on 6
ja maakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita on 9 kappaletta.
Yleiskaava
Kunnan laatima ja kunnanvaltuuston hyväksymä
yleiskaava on keskeinen kunnan kehittämisen väline. Yleiskaavalla ohjataan yksityiskohtaisempaa
asemakaavoitusta. Yleiskaavassa voidaan osoittaa
paitsi alueiden pääasiallinen käyttö, myös suojelua
edellyttävät kohteet ja alueet. Yleiskaava voi olla oikeusvaikutukseton tai oikeusvaikutteinen. Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa voidaan antaa sitovia
suojelumääräyksiä.
Ähtärin yleiskaavat kattavat keskustaajaman, Inhan
aseman, Myllymäen, Peränteen ja Alastaipaleen alueet. Peränteen ja Alastaipaleen käsittävä Perännejärven rantaosayleiskaava on oikeusvaikutteinen, muut
ovat oikeusvaikutuksettomia yleiskaavoja.
Perännejärven rantayleiskaavassa on huomioitu valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Maisemaa
muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa. Maisematyölupaa ei saa myöntää toimenpiteelle, joka vähentää merkittävästi alueen maisemallisia
arvoja. Arvokkaan maisema-alueen ydinalueella tulee säilyttää maiseman avoimuus ja maisemaa rajaavien reunavyöhykkeiden eheys. Uudisrakentaminen
on sopeutettava kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen maisemaan ja rakennuskantaan.
Asemakaava ja ranta-asemakaava
Kunnan yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma
on asemakaava. Asemakaavassa esitetään eri alueiden rajat ja niiden käyttötarkoitus, rakentamisen
määrä ja niiden sijoittelu. Asemakaavassa annettavat suojelumääräykset voivat koskea yksittäisiä kohteita tai laajempia maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä.
Ähtärissä on asemakaavoja keskustaajamassa ja
matkailualueella Moksunniemellä. Keskustan asemakaavoissa on suojeltu kirkon vieressä sijaitseva viljamakasiini. Vireillä olevassa asemakaavan
muutoksessa on esitetty suojeltavaksi kolme rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokasta rakennusta; Peikkola, Koivisto ja Vaahteramäki.
Maanomistajien aloitteesta tehtyjä pääasiassa lomaasutuksen järjestämiseen tarkoitettuja ranta-asemakaavoja on noin 90 kpl.
Ähtärin keskustaa Ouluveden rannalla
136
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
137