etelässä syytinkitupa, jossa kesiään viettävät Järnefeltit asustelivat 1890-luvun alkupuolen kesinä. Talossa on toiminut myös kiertokoulu. Pihan sisääntulotien vartta rajaa talli-navettarakennus 1800-luvun
lopusta (kuva sivulla 52). Pohjoissivua rajaa 1900-luvun alussa rakennettu aittarakennus. Etäämpänä pihapiiristä on kolmen harmaan pikkuaitan rivistö (kuvaus sivulla 50) ja entinen savusauna. Syytinkituvan
takana on vanha korkea vilja-aitta 1800-luvun loppupuolelta. Suihkon pihapiiri on maisemallisesti merkittävä.
Salmi
Uusi-Jaakkola
18. Salmen pihapiiri Vääräkoskentien länsipuolella on näkyvällä paikalla ja tärkeä kiintopiste peltojen
halkomassa maisemassa. Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä on navetta-heinälatorakennus (1899,
1938). Tila on lohkottu Uusi-Jaakkolasta, päärakennus on tehty Uusi-Jaakkolan vanhan riihen hirsistä.
Ikkunat ovat alkuperäiset, kattotuolien päät koristeellisesti veistetyt, nurkkakivien välissä on pystylaudoitus.
Myllymäki
Myllymäki on 1800-1900-luvun vaihteen vilkkaan
asematoiminnan ja alueellisen tukkukaupan myötä
syntynyt kyläkeskus. Nimensä kylä on saanut Moksun rälssitilaan kuuluneen Myllymäen rälssitorpan
mukaan. Talon nimi viitannee vesimyllyyn, joka on
toiminut Myllymäen juurella virtaavassa Myllypurossa. Jo 1700-luvulla Myllymäen talon ohitse kulki ratsupolku Jyväskylästä Alavudelle. Polku levennettiin
1795 mennessä pitäjäntieksi. Näin yhteys kirkolle
parani ja mahdollisti säännöllisen postinkuljetuksen
sekä toi kievarilaitoksen Myllymäelle, Myllymäen taloon. Kyläkeskus on rakentunut ns. ala- ja yläkylään,
ensin mäen ympärille yläkylään ja vuosien mittaan
laajentuen alakylän puolelle.
Kylätaajamassa maisemaa hallitsevat yläkylän metsäinen Linnavuori sekä koulun mäki ja sen ympärillä levittyvät metsien rajaamat peltoalueet. Asemaympäristölle ja yläkylälle on leimallista rehevä
puistomaisuus. Alakylää hallitsee syvän Kalliolammen länsipuolella kohoava rinnemetsä, muutoin alakylän maisema on tasainen. Kylärakennetta selvästi
rajaava tekijä on kylän läpi kulkeva rautatie. Yläkylän
puolella kylätaajamasta erillään on Moksunjärvi, johon laskee kylätaajaman länsiosan läpi Myllypuro.
Myllymäen kehittymisen kannalta ratkaisevaa oli
Vaasa-Alavus-Tampere-radan linjaaminen Myllymäen kautta ja välipysähdyspaikan rakentaminen Mylly-
19. Uusi-Jaakkola on lohkottu Jaakkolasta. Tilan
sijainti Jaakkolanmäellä on maisemallisesti keskeinen. Rakennukset rajaavat pihapiiriä lukuun ottamatta eteläsivua, joka on avoin. Pihapiirissä on vanhaa puustoa, mm. lehmuksia. Vuodelta 1898 oleva,
ulkoasultaan kartanotyyppinen maatilan päärakennus on ollut alkuaan keltamullattu, nykyään vihertäväksi maalattu. Päärakennus on seudulle tyypillinen.
Useat hyvin säilyneet vanhat rakennukset nostavat pihapiirin arvoa. Talossa on 1800-luvun puolella
asunut kenraalikuvernööri Bobrikovin ampunut Eugen Schauman. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi1800-luvun puolivälin makuuaitta, 1800-luvun
lopun vilja-aitta ja vuosisadan vaihteen venevaja,
1900-luvun alussa rakennettu vilja/vaate/lihapuoti ja
maakellari 1910-luvulta.
20. Jaakkolan päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta. Talossa on toiminut