Vesiteitä kyliin ja kirkolle – Ähtärin kulttuuriympäristöohjelma 2014 | Page 100

Mustikkavuori Mustikkavuori Ähtärin keskustaajaman eteläpuolella, rajautuu pohjois- ja länsiosistaan Ouluveteen. Tieyhteys Ähtäristä etelään Virroille on 1970-luvulle saakka kulkenut Mustikkavuoren halki pitkin Meijeritietä. Alueen kantatila Pellonpää, jonka maille vanha kyläasutus ja myöhempi taajamarakentaminen on pääosin muodostunut, sijaitsee Ouluveden rannalla, Mustikkavuoren kaakkoispuolella. Mustikkavuoren vanhin rakennuskanta on pääosin 1900-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. Rakennuskanta edustaa 1900-luvun alun asuin-, huvila- ja myymälärakentamista ja sijoittuu melko tiiviinä raittina Meijeritien varteen. Alueen kyläkeskus on sijainnut meijerin kohdalla. Pellonpään päärakennus, Ouluveden rannalla, on perinteinen 11/2-kerroksinen pohjalaistalo noin vuodelta 1890. Alueen vanhin asuinrakennus on tiettävästi Pellonpään tilan Koivisto-niminen mäkitupa vuodelta 1880. Mustikkavuorelta Ähtärin keskustaan johtavan sillan vastakkaisella puolella on sijainnut Ostolan Höyrysaha Oy, joka vaikutti merkittävästi alueen rakenta- Poimintoja Mustikkavuoren rakennetusta ympäristöstä miseen varsinkin 1900-luvun alkupuolella. Ostolan salmen yli rakennettiin aluksi lossi 1875. Silta rakennettiin 1880-1885. Ostolan tai Ahlbergin siltaa, kansanomaisesti Alaperin siltaa, kutsutaan myös nimellä kivisilta. Tienpenkereet sillan molemmin puolin ovat olleet aikaisemmin pystysuorien lohkokivisten tukimuurien varassa. Sortumavaaran vuoksi Tielaitos on tukenut muurit maapenkereellä ja kiviheitokkeella 1990-luvulla. Mustikkavuoren läntinen osa ja lähes koko niemen pohjoispää on urheilu-, retkeily- ja ulkoilualuetta. Niemen luoteisrannalla sijaitsee Mustikkavuoren tanssilava, joka on rakennettu 1950-luvulla. Jälleenrakennuskaudella rakennetun meijerin lisäksi liikerakennuksista on säilynyt Heikkilän kauppa- ja asuinrakennus sekä leipomorakennus, jotka on rakennettu 1900-luvun alussa. Liiketoimintaa Meijeritien varressa jatkaa ainoastaan 1955 rakennettu uusi meijeri, jossa on nykyään leipomo- ja kahvilatoimintaa sekä elintarvikealan yrittäjä. Meijeritien varrelta on purettu mm. Honkaniemen kirjakauppa 1980-luvulla ja Volaman kauppa 1990-luvulla. 1. Vaahteramäki, entinen Vuori, on kauniisti entistetty David Kallion n. vuonna 1930 rakennuttama talo, jonka pihapiirissä on kaksi muuta pientä asuinrakennusta. Toinen niistä on korjattu verstaaksi, toisen katto uusittu, ja odottaa entistämistään. Talon osti Kallion kuoltua Dimitri Volama, jonka poika myi sen kaupungille. Nykyiset omistajat ostivat sen 1990-luvun lopulla. Vaahteramäki 2. Pellonpää sijaitsee Ouluveden rannassa, Meijeritien kaakkoispuolella. Meijeritien ja Mustikkavuoren vanha kyläasutus ja myöhempi taajamarakentaminen on muodostunut Pellonpään maille. Pellonpään päärakennus on perinteinen 1 1/2-kerroksinen pohjalaistalo, joka on rakennettu 1890-luvun alussa. Rakennus on toiminut kestikievarina vuodesta 1917. Talossa on toiminut myöhemmin tilausravintola, nykyään Pellonpää on vapaaajan käytössä. Asuinrakennus on lohkokivelle perustettu hirsirakennus, jonka peruskorjaus on 1990-luvulta. Vuorilaudoitus on tässä yhteydessä uusittu, T-karmeissa ovat 6-ruutuiset ikkunat. Satulakattoinen umpikuisti on rakennettu peruskorjauksen yhteydessä. Pihapiirissä on kookas maalaamaton aittarakennus ja sotien jälkeen rakennettu navettarakennus. Pellonpää 3. Sinisalo sijaitsee Mustikkavuoren pohjoispuolella, Ouluveden rannalla. Pohjoispuolella kulkee Ouluveden ylittävä Ostolan silta. Päärakennus on 1900-luvun alussa rakennettu, sveitsiläistyylinen asuinrakennus. Se on säilynyt melko hyvin alkuperäisessä asussaan ja tehdyt muutokset ovat luontevia. Pihapiirin kolmesta ulkorakennuksesta on jäljellä yksi. Talon on tiettävästi rakennuttanut Iivari Sinisalo ja hänen vaimonsa Emma, noin vuonna 1903. Iivari Sinisalo oli Ostolan höyrysahan koneenhoitaja. Talossa on toiminut Kansallisosakepankki 1930-luvulla. Rakennus oli pahasti rappeutunut 1960luvun alussa, jolloin se kunnostettiin. Sinisalo 98 ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA 99