peutumista ja uudenlaista ajattelumallia, jossa nähdään ennemmin mahdollisuudet pelkojen sijaan. Yhteisiin tavoitteisiin on sitouduttava niin organisaatioiden sisäisesti kuin ulkoisestikin.
Ympäristö- ja tuotanto-olosuhteet vaikuttavat lisäksi merkittävästi robottiteknologioiden soveltuvuuteen kyseisessä ympäristössä. Etenkin rakennustuoteteollisuudessa ja useissa muissakin tuotantoympäristöissä on materiaaleja, tuotteita, tuotevariaatioita ja tiloja, joihin robotiikan tulisi mukautua. Toisin sanoen uudet tuotanto-olosuhteet tulisi suunnitella niin, että ne on huomioitu hyödynnettäväksi mahdollisimman hyvin uusille robottiteknologioille. Hyödynnettävien robottiteknologioiden tulee pystyä toimimaan tuotantotilassa, mutta myös mukautumaan tuotannon vaihteluun( mm. kapasiteetti ja käyttöaste) ja uusiin tuotevariaatioihin.
Robotiikan soveltaminen uusiin kohteisiin vaatii erityisosaamista
Tästä päästäänkin haasteisiin, joita robotiikan käyttöönotolle nykyään koetaan. Jotta uusia robottiteknologioita on mahdollista hyödyntää ja käyttöönottaa, tulee tietää etenkin niiden käyttömahdollisuudet ja-rajoitteet. Kuten edellä mainittiin, robotiikasta on saatavissa suuria hyötyjä tuotantoon ja sen optimointiin. Ne eivät kuitenkaan sovellu jokaiseen ympäristöön tai niistä ei saada kaikkea hyötyä irti puutteellisella suunnittelulla, joka voi aiheuttaa jopa ennakkoluuloja ja negatiivisuutta kyseistä teknologiaa kohtaan. Tiedottaminen, osaamisen kasvattaminen ja positiivinen ilmapiiri yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi robotiikan avulla on siis oleellista.
Jotta robotti-investoinnista voidaan saada kaikki hyöty irti ja se voidaan ottaa käyttöön uusiin sovelluskohteisiin, vaaditaan asiantuntijuutta niin itse sovelluskohteesta kuin robottiteknologiasta. Molempien osalta vaaditaan usein vielä asiantuntemusta turvallisuudesta, mekaniikkasuunnittelusta, sähkö- ja automaatiosuunnittelusta, käytettävyydestä sekä robotin ohjelmoinnista ja lisälaitteista. Toisin sanoen robotin soveltaminen uusiin kohteisiin vaatii usein erityisosaamista, jota ei yrityksellä ole käytettävissä. Tämänkaltaisten projektien toteuttaminen tarkoittaa usein suurta työmäärää ja riskejä, joihin järjestelmäintegraattoritkaan eivät välttämättä ole halukkaita sitoutumaan. Myös robotti-investointeja tehtäessä tulisi yhä enemmän kiinnittää huomiota teknologian laajennettavuuteen ja mukautuvuuteen.
Kun kysyttiin JAMKin roolia robotiikan käyttöönottamisessa ja tuotannon tehostamisessa yritykset kokivat, että tulisi olla jokin foorumi tai paikka, johon olla yhteydessä, kun tarvitaan konsultaatiota tai apua robotiikan käyttöönottamiseen. Etenkin tietämys ja mahdollisuus testata ja pilotoida uusimpia teknologioita koettiin tarpeelliseksi. Myös nämä testaus- ja pilotointipalvelut tulisi olla mahdollisimman matalalla kynnyksellä tavoitettavissa ja selkeästi tuotteistettu. Lisäksi yhteistyöverkosto, kattaen muut loppukäyttäjät, järjestelmäintegraattorit, laitetoimittajat, opiskelijat ja asiantuntijat, tulisi olla saavutettavissa tämän tahon kautta. Toisin sanoen Keski-Suomen alueelle kaivattiin robotiikan osaamiskeskittymää ja yhteistyöverkostoa, jonka luonnollisena keskuksena JAMK toimisi.
Voidaan siis todeta, että robotiikan käyttöönottamiselle on tarvetta. Mahdollisuuksista ja rajoituksista tulee olla saatavilla sekä tietoa että osaamista. Jokainen sovelluskohde vaatii erityisosaamista tavalla tai toisella. Osaan kohteista robotiikkaa ei voida tai edes haluta hyödyntää( esimerkiksi mielekkäät ja luovat työvaiheet). On tärkeää, että yrityksillä on positiivinen kulttuuri robotiikan hyödyntämiselle ja osaava henkilöstö tunnistamaan sopivia sovelluskohteita.
Robots on Road 19