”Esimerkiksi Israelilla on kovaa osaa-
mista, etenkin sotilaspuolella, missä on
tehty pieniä autonomisia sukellusveneitä.
Myös Yhdysvalloissa on menty pitkälti so-
tilassovellukset edellä”, hän toteaa.
Päivi Haikkola lisää, että military-puo-
lella myös Kiina on kova nimi autonomisis-
sa. ”Kaupallisella puolella eurooppalaiset,
esimerkiksi norjalaiset, ovat melko pitkäl-
lä”, hän arvioi.
TIETO VIRTAA, LAIVA KULKEE
Autonomisen merenkulun myötä nykyi-
set toimijat joutuvat pohtimaan liiketoi-
mintamalliensa muokkaamista rakenta-
malla uudenlaisia verkostoja ja palvelu-
DIMECCin ekosysteemijohtaja Päivi Haikkola kuvailee Jaakonmerta mahdollisuuksien mereksi.
Se, milloin alueelle saadaan käyttäjiä, on monesta asiasta kiinni – mutta meillä on valmius
liikkua nopeastikin.
tarjontaa. Mutta ennen kuin hurjat visiot
toteutuvat, esteitä – tai hidasteita – on aal-
loilla vielä jonkin verran. Automaattiliiken-
teen toteutuminen vaatii esimerkiksi ny-
päällä, että saisimme lisää toimijoita, jotka
LÄPIMURTO VAIN AJAN KYSYMYS? kyistä huomattavasti laajempaa tiedon-
Optimismiin on pohjaa. Merenkulussa au- vaihtoa. Merenkulun viranomaistoimin-
Itämerta Kulmala pitää loistavana pi- tomaatio on sekä aluksen ohjailussa että nassa digitaalinen tieto on ollut u
seiden
lottikohteena, mutta myöntää, että maa- konejärjestelmissä ollut arkipäivää jo pit- vuosien ajan keskeinen tuotannontekijä,
ilma ei vielä mullistu siitä, mitä kaukana kään. Eri puolilla maailmaa onkin käynnis- jonka avulla on voitu rakentaa yhteistyö-
pohjoisessa tapahtuu.
eivät ole kotoisin Suomesta.”
sä useita kokeiluja etäohjattujen tai au- tä paitsi erilaisten viranomaisten ja niin toi-
”Itämerellä voidaan kuitenkin luoda tomaattisesti ohjautuvien alusten kehittä minta- kuin myös maarajojen ylitse.
jotain uutta, mikä vaikuttaa myös globaa- miseksi. Kulmala nostaa esille pari maata, listi”, hän uskoo. jotka ovat profiloituneet alalla.
12
seatec 2019
EU:ssa halutaankin rakentaa meren-
kulkuun yhteistä tiedonvaihtoympäristöä,