3
2 . Johdanto
Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien , ammatillisen kehittymisen , harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja . Tavoitteen mukainen koulutus edellyttää hyvinvoinnin edistämisen näkökulman huomioimista johtamisessa , opetuksen sisällöissä sekä opetuksen ja sen tukipalvelujen järjestämisessä . Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa hyvinvointiin panostaminen on sijoitus tulevaisuuteen . Mitä paremmin opiskelijat voivat ja mitä paremmin oman hyvinvoinnin edistämisen tiedot ja taidot juurtuvat asenteisiin sekä käyttäytymiseen opintojen aikana , sitä paremmin ne siirtyvät mukana työelämään ja kantavat hedelmää elinkaaren eri vaiheissa .
Yksilön hyvinvoinnin kokonaisuus muodostuu terveydentilan lisäksi osallisuuden ja onnistumisen kokemuksista . Koulutuksen aikana koettu hyvinvointi vahvistaa yksilön itseluottamusta ja valmiuksia kiinnittyä yhteiskuntaan . Yksilön kokema hyvinvointi on sekä yksilölle että yhteiskunnalle taloudellisesti tuottavaa , mutta vielä tärkeämpi on inhimillinen näkökulma . Tutkinnon suorittaminen ja kiinnittyminen työelämään on aina vähintään selviytymiskertomus ja parhaimmillaan menestystarinan alku .
Ammattitutkinnon suorittaminen ja siirtyminen jatko-opintoihin tai jatkuvassa muutoksessa olevaan työelämään edellyttävät ammattitaitojen lisäksi elinikäisen oppimisen avaintaitojen sekä työ- ja toimintakykyä lisäävien arjen taitojen hallintaa . Opiskelu- , työ- ja toimintakyky kehittyvät usean tekijän yhteisvaikutuksessa , eivätkä ne ole sidoksissa pelkästään yksilön persoonallisiin ominaisuuksiin . Kaikkiin ulottuvuuksiin voidaan vaikuttaa opetuksen toteuttamisella , sisällöillä ja tukipalveluilla .
Jatkuvassa muutoksessa oleva työelämä ja ammatillinen koulutus sekä digitaalisuuden lisääntyminen yhteiskunnassa muuttavat myös opettamista , ohjausta ja opiskelua . Kun tieto on nykyaikana avointa ja kaikkien saatavilla , on opetuksessa tiedon jakamista tärkeämpää ohjata opiskelijoita tiedon löytämiseen , arviointiin ja soveltamiseen koko ajan kehittyvää tietotekniikkaa hyödyntäen . Oppilaitosten arjessa se tarkoittaa sitä , että koulutusorganisaatiossa jokaisen henkilöstöön kuuluvan toimenkuvaan sisältyy ohjaus- ja kasvatusvastuu . Ohjaus tulee ymmärtää laajasti , ja vertauskuvallisesti voidaankin puhua luotsaamisesta , johon kuuluvat :
• hyvin suunnitellut ja dokumentoidut opiskelusuunnitelmat ( HOPS ja HOJKS )
• yksilöllisesti joustavat opiskelu- ja ohjausratkaisut
• ennakoivat huolenpidon ja varhaisen puuttumisen mallit .
Muutokset ja uudistukset ovat aina mahdollisuus . Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää hyvää muutosjohtamista , henkilöstön täydennyskoulutukseen ja työnohjaukseen panostamista sekä avointa tiedottamista organisaation sisällä . Tässä julkaisussa kuvataan hyvinvointia edistävän oppimisympäristön kokonaisuus toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa .
3
3 . Hyvinvoivan oppimisympäristön malli
Hyvinvoivan oppimisympäristön malli ohjaa ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tarkastelemaan koulutuksen järjestämistä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta . Hyvinvoivan oppimisympäristön mallissa on määritelty terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keskeiset toimenpiteet johtamisen sekä
opetuksen järjestämisen , sisältöjen ja tukipalvelujen toteuttamisessa . Malli tukee erityisesti yhteisöllisen opiskeluhuollon käytäntöjen juurtumista koulutuksen järjestäjän ja oppilaitosten arkeen . Koulutuksen järjestäjän on suositeltavaa kirjata omat hyvinvoinnin edistämisen toimintaperiaatteensa strategiaan ,