6
5 . Opetuksen toteuttaminen
6
5.1 Henkilöstön hyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta huolehtiminen
Henkilöstön hyvinvoinnin on tutkitusti todettu vaikuttavan opiskelijoiden hyvinvointiin . Oppilaitosten henkilöstön hyvinvointiin kohdistettu toiminta on myös opiskelijoille esimerkki työyhteisön hyvinvointia lisäävästä toiminnasta . Henkilöstön hyvinvoinnin edistämistä tulisikin aina tarkastella annettavan esimerkin näkökulmasta , ja hyvinvointia edistävää toimintaa tulee järjestää myös henkilöstön ja opiskelijoiden yhteisenä toimintana .
Henkilöstölle suunnatut hyvinvoinnin teemapäivät , juhlat ja virkistystoiminta ovat merkityksellistä toimintaa , mutta kokonaisuutta tarkasteltaessa vain jäävuoren huippu . Henkilöstön työhyvinvoinnin edistämisessä on kyse arjen pienistä valinnoista ja teoista joka päivä .
Avoin tiedonkulku , omaan työhön ja työyhteisön asioihin vaikuttaminen sekä omaan työkykyyn , osaamiseen ja elämäntilanteeseen sopiva työn kuormitus ovat työhyvinvoinnin keskeisimmät elementit . Työssäjaksamista edistävät lisäksi täydennyskoulutus ja työnohjaus . Samalla tavoin kuin taukotilat lisäävät opiskelijoiden viihtyvyyttä , myös henkilöstö tarvitsee työyhteisön jäsenten kohtaamiseen sosiaalisen tilan ja aikaa . Näiden asioiden toteutumisessa lähiesimiehen rooli on keskeinen .
Oman ja työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen voi jokainen vaikuttaa . Asian tulisikin olla kirjattuna toimenkuviin ja sitä pitää käsitellä kehityskeskusteluissa .
5.2 Hyvinvointia edistävät työ- ja toimintatavat
Työelämän ja ammatillisen koulutuksen koko ajan nopeutuva muutosvauhti edellyttää myös jatkuvaa uudistumista opetuksessa , ohjauksessa ja opiskelussa . Tietoyhteiskunnan kehitys on tuonut tiedon kaikkien saavutettavaksi , ja sen myötä opetuksessa on keskityttävä tiedon hallinnan , arvioinnin ja soveltamisen ohjaukseen . Opettajien rooli on luotsata opiskelijoita heidän opinnoissaan ja samalla kasvattaa opiskelijoita ottamaan vastuuta omien ammatti- ja arjentaitojen kehittämisestä .
Hyvinvointia edistävien työ- ja toimintatapojen tärkein sääntö on kohdella yhteisön jäseniä , niin henkilöstöä kuin opiskelijoita , inhimillisinä olentoina . Vuorovaikutus ja dialogisuus lisäävät yhteisöllisyyden kokemusta ja siten myös hyvinvointia .
Fyysisesti samassa tilassa kohtaavan yhteisön lisäksi on huomioitava sosiaalisen median yhteisöt . Sosiaalinen media on mahdollisuus , ja tarkasteltaessa opiskelua kestävän kehityksen näkökulmasta on opiskelussa syytä käyttää sellaisia verkkotyökaluja ja ohjelmia , joita opiskelija voi hyödyntää myös opintojen jälkeen siirtyessään työelämään . Oppilaitosten vain opiskelijoille rajatut sähköiset alustat eivät palvele opiskeluhyvinvointia pitkässä juoksussa .
Opettajien ja opiskelijoiden tärkein hyvinvointia edistävä työkalu on henkilökohtainen opiskelusuunnitelma HOPS . Sen avulla opiskelusta ja sen etenemisestä tehdään näkyvää , ja HOPS-keskustelut valmistavat työelämän kehityskeskusteluihin . HOPS-keskusteluissa on tärkeää käydä läpi opiskelun teknisen etenemisen lisäksi myös opiskelijan opiskelu- ja toimintakykyyn vaikuttavat asiat .
5.3 Hyvinvointia edistävät oppimisympäristöt
Oppimisympäristöllä tarkoitetaan kaikkia koulutuksen järjestäjän tiloja , alueita ja sähköisiä foorumeita , joissa opetusta sekä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tapahtuu . Oppimisympäristöjä ovat oppilaitosten lisäksi muun muassa työssäoppimispaikat , sähköiset opiskelualustat ja koulutuksen järjestäjän opetukseen käyttämät sosiaaliset mediat . Terveydenhuoltolaki velvoittaa opiskeluterveydenhuoltoa toteuttamaan oppilaitostarkastukset yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa kolmen vuoden välein .
Fyysinen oppimisympäristö on turvallinen , esteetön ja terveyttä edistävä . Koulutuksen järjestäjän omassa hallinnassa olevat fyysiset oppimisympäristöt on kytkettävä oppilaitoksen opetus- , turvallisuus- , pelastus- ja opiskeluhuollon suunnitelmiin siten , että ne tukevat hyvinvoinnin edistämisen tavoitteita .
Työssäoppimispaikkojen osalta koulutuksen järjestäjällä ja työpaikoilla on sopimukset työssäoppimisen järjestämisestä . Työpaikoilla on työturvallisuuslain velvoittama työsuojelun toimintaohjelma , joka vastaa oppilaitosten pelastus- ja opiskeluhuollon suunnitelmien kokonaisuutta . Opiskelijat tulee perehdyttää työturvallisuuslakiin ja työsuojelun toimintaohjelmaan osana koulutusta sekä työpaikkakohtaisesti työssäoppimisjaksojen alussa .
Psyykkisellä oppimisympäristöllä tarkoitetaan opiskelun henkistä ilmapiiriä . Hyvä psyykkinen oppimisympäristö rakentuu yhteisön jäsenten keskinäisestä kunnioituksesta ja luottamuksesta sekä yhteisössä vallitsevasta turvallisuuden tunteesta . Hyvää psyykkistä oppimisympäristöä ilmentävät hyvät käyttäytymistavat , vastuullinen toiminta ja monipuolinen vuorovaikutus .
Sosiaalinen oppimisympäristö käsitteenä sisältää erilaiset kaveri- , opettaja- ja ohjaajasuhteet , ryhmädynamiikan sekä yhteisön yleisen kiinteyden . Yhteisön jäsenyyden ja yhteisöllisyyden