6
5 . Opetuksen toteuttaminen
6
5.1 Henkilöstön hyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta huolehtiminen
Henkilöstön hyvinvoinnin on tutkitusti todettu vaikuttavan opiskelijoiden hyvinvointiin . Oppilaitosten henkilöstön hyvinvointiin kohdistettu toiminta on myös opiskelijoille esimerkki työyhteisön hyvinvointia lisäävästä toiminnasta . Henkilöstön hyvinvoinnin edistämistä tulisikin aina tarkastella annettavan esimerkin näkökulmasta , ja hyvinvointia edistävää toimintaa tulee järjestää myös henkilöstön ja opiskelijoiden yhteisenä toimintana .
Henkilöstölle suunnatut hyvinvoinnin teemapäivät , juhlat ja virkistystoiminta ovat merkityksellistä toimintaa , mutta kokonaisuutta tarkasteltaessa vain jäävuoren huippu . Henkilöstön työhyvinvoinnin edistämisessä on kyse arjen pienistä valinnoista ja teoista joka päivä .
Avoin tiedonkulku , omaan työhön ja työyhteisön asioihin vaikuttaminen sekä omaan työkykyyn , osaamiseen ja elämäntilanteeseen sopiva työn kuormitus ovat työhyvinvoinnin keskeisimmät elementit . Työssäjaksamista edistävät lisäksi täydennyskoulutus ja työnohjaus . Samalla tavoin kuin taukotilat lisäävät opiskelijoiden viihtyvyyttä , myös henkilöstö tarvitsee työyhteisön jäsenten kohtaamiseen sosiaalisen tilan ja aikaa . Näiden asioiden toteutumisessa lähiesimiehen rooli on keskeinen .
Oman ja työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen voi jokainen vaikuttaa . Asian tulisikin olla kirjattuna toimenkuviin ja sitä pitää käsitellä kehityskeskusteluissa .
5.2 Hyvinvointia edistävät työ- ja toimintatavat
Työelämän ja ammatillisen koulutuksen koko ajan nopeutuva muutosvauhti edellyttää myös jatkuvaa uudistumista opetuksessa , ohjauksessa ja opiskelussa . Tietoyhteiskunnan kehitys on tuonut tiedon kaikkien saavutettavaksi , ja sen myötä opetuksessa on keskityttävä tiedon hallinnan , arvioinnin ja soveltamisen ohjaukseen . Opettajien rooli on luotsata opiskelijoita heidän opinnoissaan ja samalla kasvattaa opiskelijoita ottamaan vastuuta omien ammatti- ja arjentaitojen kehittämisestä .
Hyvinvointia edistävien työ- ja toimintatapojen tärkein sääntö on kohdella yhteisön jäseniä , niin henkilöstöä kuin opiskelijoita , inhimillisinä olentoina . Vuorovaikutus ja dialogisuus lisäävät yhteisöllisyyden kokemusta ja siten myös hyvinvointia .
Fyysisesti samassa tilassa kohtaavan yhteisön lisäksi on huomioitava sosiaalisen median yhteisöt . Sosiaalinen media on mahdollisuus , ja tarkasteltaessa opiskelua kestävän kehityksen näkökulmasta on opiskelussa syytä käyttää sellaisia verkkotyökaluja ja ohjelmia , joita opiskelija voi hyödyntää myös opintojen jälkeen siirtyessään työelämään . Oppilaitosten vain opiskelijoille rajatut sähköiset alustat eivät palvele opiskeluhyvinvointia pitkässä juoksussa .
Opettajien ja opiskelijoiden tärkein hyvinvointia edistävä työkalu on henkilökohtainen opiskelusuunnitelma HOPS . Sen avulla opiskelusta ja sen etenemisestä tehdään näkyvää , ja HOPS-keskustelut valmistavat työelämän kehityskeskusteluihin . HOPS-keskusteluissa on tärkeää käydä läpi opiskelun teknisen etenemisen lisäksi myös opiskelijan opiskelu- ja toimintakykyyn vaikuttavat asiat .
5.3 Hyvinvointia edistävät oppimisympäristöt
Oppimisympäristöllä tarkoitetaan kaikkia koulutuksen järjestäjän tiloja , alueita ja sähköisiä foorumeita , joissa opetusta sekä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tapahtuu . Oppimisympäristöjä ovat oppilaitosten lisäksi muun muassa työssäoppimispaikat , sähköiset opiskelualustat ja koulutuksen järjestäjän opetukseen käyttämät sosiaaliset mediat . Terveydenhuoltolaki velvoittaa opiskeluterveydenhuoltoa toteuttamaan oppilaitostarkastukset yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa kolmen vuoden välein .
Fyysinen oppimisympäristö on turvallinen , esteetön ja terveyttä edistävä . Koulutuksen järjestäjän omassa hallinnassa olevat fyysiset oppimisympäristöt on kytkettävä oppilaitoksen opetus- , turvallisuus- , pelastus- ja opiskeluhuollon suunnitelmiin siten , että ne tukevat hyvinvoinnin edistämisen tavoitteita .
Työssäoppimispaikkojen osalta koulutuksen järjestäjällä ja työpaikoilla on sopimukset työssäoppimisen järjestämisestä . Työpaikoilla on työturvallisuuslain velvoittama työsuojelun toimintaohjelma , joka vastaa oppilaitosten pelastus- ja opiskeluhuollon suunnitelmien kokonaisuutta . Opiskelijat tulee perehdyttää työturvallisuuslakiin ja työsuojelun toimintaohjelmaan osana koulutusta sekä työpaikkakohtaisesti työssäoppimisjaksojen alussa .
Psyykkisellä oppimisympäristöllä tarkoitetaan opiskelun henkistä ilmapiiriä . Hyvä psyykkinen oppimisympäristö rakentuu yhteisön jäsenten keskinäisestä kunnioituksesta ja luottamuksesta sekä yhteisössä vallitsevasta turvallisuuden tunteesta . Hyvää psyykkistä oppimisympäristöä ilmentävät hyvät käyttäytymistavat , vastuullinen toiminta ja monipuolinen vuorovaikutus .
Sosiaalinen oppimisympäristö käsitteenä sisältää erilaiset kaveri- , opettaja- ja ohjaajasuhteet , ryhmädynamiikan sekä yhteisön yleisen kiinteyden . Yhteisön jäsenyyden ja yhteisöllisyyden
5. Opetuksen
toteuttaminen
5.1 Henkilöstön hyvinvoinnista ja
työssäjaksamisesta huolehtiminen
6
Henkilöstön hyvinvoinnin on tutkitusti todettu vaikuttavan opiskelijoiden hyvinvointiin. Oppilaitosten henkilöstön hyvinvointiin
kohdistettu toiminta on myös opiskelijoille esimerkki työyhteisön
hyvinvointia lisäävästä toiminnasta. Henkilöstön hyvinvoinnin
edistämistä tulisikin aina tarkastella annettavan esimerkin näkökulmasta, ja hyvinvointia edistävää toimintaa tulee järjestää
myös henkilöstön ja opiskelijoiden yhteisenä toimintana.
Henkilöstölle suunnatut hyvinvoinnin teemapäivät, juhlat ja
virkistystoiminta ovat merkityksellistä toimintaa, mutta kokonaisuutta tarkasteltaessa vain jäävuoren huippu. Henkilöstön
työhyvinvoinnin edistämisessä on kyse arjen pienistä valinnoista
ja teoista joka päivä.
Avoin tiedonkulku, omaan työhön ja työyhteisön asioihin
vaikuttaminen sekä omaan työkykyyn, osaamiseen ja elämäntilanteeseen sopiva työn kuormitus ovat työhyvinvoinnin
keskeisimmät elementit. Työssäjaksamista edistävät lisäksi
täydennyskoulutus ja työnohjaus. Samalla tavoin kuin taukotilat
lisäävät opiskelijoiden viihtyvyyttä, myös henkilöstö tarvitsee
työyhteisön jäsenten kohtaamiseen sosiaalisen tilan ja aikaa.
Näiden asioiden toteutumisessa lähiesimiehen rooli on keskeinen.
Oman ja työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen voi jokainen
vaikuttaa. Asian tulisikin olla kirjattuna toimenkuviin ja sitä
pitää käsitellä kehityskeskusteluissa.
5.2 Hyvinvointia edistävät työ- ja toimintatavat
Työelämän ja ammatillisen koulutuksen koko ajan nopeutuva
muutosvauhti edellyttää myös jatkuvaa uudistumista opetuksessa, ohjauksessa ja opiskelussa. Tietoyhteiskunnan kehitys on
tuonut tiedon kaikkien saavutettavaksi, ja sen myötä opetuksessa on keskityttävä tiedon hallinnan, arvioinnin ja soveltamisen
ohjaukseen. Opettajien rooli on luotsata opiskelijoita heidän
opinnoissaan ja samalla kasvattaa opiskelijoita ottamaan vastuuta omien ammatti- ja arjentaitojen kehittämisestä.
Hyvinvointia edistävien työ- ja toimintatapojen tärkein sääntö
on kohdella yhteisön jäseniä, niin henkilöstöä kuin opiskelijoita,
inhimillisinä olentoina. Vuorovaikutus ja dialogisuus lisäävät
yhteisöllisyyden kokemusta ja siten myös hyvinvointia.
Fyysisesti samassa tilassa kohtaavan yhteisön lisäksi on
huomioitava sosiaalisen median yhteisöt. Sosiaalinen media on
mahdollisuus, ja tarkasteltaessa opiskelua kestävän kehityksen
näkökulmasta on opiskelussa syytä käyttää sellaisia verkko-
työkaluja ja ohjelmia, joita opiskelija voi hyödyntää myös
opintojen jälkeen siirtyessään työelämään. Oppilaitosten vain
opiskelijoille rajatut sähköiset alustat eivät palvele opiskeluhyvinvointia pitkässä juoksussa.
Opettajien ja opiskelijoiden tärkein hyvinvointia edistävä
työkalu on henkilökohtainen opiskelusuunnitelma HOPS. Sen
avulla opiskelusta ja sen etenemisestä tehdään näkyvää, ja
HOPS-keskustelut valmistavat työelämän kehityskeskusteluihin.
HOPS-keskusteluissa on tärkeää käydä läpi opiskelun teknisen
etenemisen lisäksi myös opiskelijan opiskelu- ja toimintakykyyn
vaikuttavat asiat.
5.3 Hyvinvointia edistävät oppimisympäristöt
Oppimisympäristöllä tarkoitetaan kaikkia koulutuksen järjestäjän
tiloja, alueita ja sähköisiä foorumeita, joissa opetusta sekä
osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tapahtuu. Oppimisympäristöjä ovat oppilaitosten lisäksi muun muassa työssäoppimispaikat, sähköiset opiskelualustat ja koulutuksen järjestäjän
opetukseen käyttämät sosiaaliset mediat.
Terveydenhuoltolaki velvoittaa opiskeluterveydenhuoltoa toteuttamaan oppilaitostarkastukset yhdessä muiden viranomaisten
ja toimijoiden kanssa kolmen vuoden välein.
Fyysinen oppimisympäristö on turvallinen, esteetön ja
terveyttä edistävä. Koulutuksen järjestäjän omassa hallinnassa
olevat fyysiset oppimisympäristöt on kytkettävä oppilaitoksen
opetus-, turvallisuus-, pelastus- ja opiskeluhuollon suunnitelmiin
siten, että ne tukevat hyvinvoinnin edistämisen tavoitteita.
Työssäoppimispaikkojen osalta koulutuksen järjestäjällä ja
työpaikoilla on sopimukset työssäoppimisen järjestämisestä.
Työpaikoilla on työturvallisuuslain velvoittama työsuojelun
toimintaohjelma, joka vastaa oppilaitosten pelastus- ja opiskeluhuollon suunnitelmien kokonaisuutta. Opiskelijat tulee perehdyttää työturvallisuuslakiin ja työsuojelun toimintaohjelmaan osana
koulutusta sekä työpaikkakohtaisesti työssäoppimisjaksojen
alussa.
Psyykkisellä oppimisympäristöllä tarkoitetaan opiskelun
henkistä ilmapiiriä. Hyvä psyykkinen oppimisympäristö rakentuu
yhteisön jäsenten keskinäisestä kunnioituksesta ja luottamuksesta sekä yhteisössä vallitsevasta turvallisuuden tunteesta. Hyvää
psyykkistä oppimisympäristöä ilmentävät hyvät käyttäytymistavat, vastuullinen toiminta ja monipuolinen vuorovaikutus.
Sosiaalinen oppimisympäristö käsitteenä sisältää erilaiset
kaveri-, opettaja- ja ohjaajasuhteet, ryhmädynamiikan sekä yhteisön yleisen kiinteyden. Yhteisön jäsenyyden ja yht Z\��\�^Y[���