SAKU ry | Hyvinvoinnin väylät SAKU_Hyvinvoinnin-vaylat | Page 10
omasta työ- ja toimintakyvystään. Työkykypassiopintoja
tarjoamalla koulutuksen järjestäjä toteuttaa konkreettisesti
yhteiskuntavastuutaan työelämän kehittäjänä. Työkykypas-
sin tukisivut henkilöstölle löytyvät osoitteesta
arjenarkki.fi/tyokykypassi.
Työ- ja toimintakykytaitojen opetuksen tueksi SAKU ry on
julkaissut alpo.fi-sivuston, jolla tarkastellaan työ- ja toimin-
takykyä eri ammattialojen näkökulmista.
7. Opiskelun tuki
7.1 Opinto- ja uraohjaus
10
Oikea-aikaisella opinto- ja uraohjauksella edistetään opis-
kelijoiden elinikäisen oppimisen avaintaitoja, henkilökohtai-
sesti sopivalle alalle hakeutumista sekä opintojen läpäisyä
ja työuralle kiinnittymistä. Uraohjausta tarvitaan erityisesti
nivelvaiheissa perusopetuksesta toiselle asteelle sekä
toiselta asteelta työelämään tai jatkokoulutukseen.
Opinto- ja uraohjauksen rooli opiskeluhyvinvointia
edistävänä toimintana korostuu erityistä tukea tarvitsevien
opiskelijoiden ohjauksessa ja tuessa sekä opiskelumotivaa-
tion puutteeseen tai muihin opiskelua haittaaviin ongelmiin
liittyvissä kysymyksissä.
Opintojen ohjaus on koko oppilaitoksen tehtävä. Päävas-
tuu suunnittelusta ja toteutuksesta on opinto-ohjaajilla.
Ammatillisten oppilaitosten ohjauspalvelujen tulee edistää
myös perusopetuksessa olevien tietoisuutta ammatillisesta
koulutuksesta.
Urasuunnittelu koulutuksesta jatko-opintoihin tai työelä-
mään on myös osa opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen
kehittämissuunnitelmaa (HOKS). Työterveyslaitoksen Kohti
työelämää- ja Koulutuksesta työhön -menetelmän oppaat ja
työkirjat toimivat erityisen hyvin ryhmien kanssa toimitta-
essa, mutta sovellettuna myös henkilökohtaisessa ohjaus-
työssä.
7.2 Erityisen tuen tarpeen
tunnistaminen ja järjestäminen
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kartoitus toteu-
tetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opintojen
alkaessa. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tunnistami-
nen perustuu aikaisempaan koulumenestykseen, peruskou-
lusta saatuun niveltietoon, oppimisen lähtötasokartoitusten
tuloksiin, opettajien tekemiin tulohaastatteluihin, opettajien
tai opiskelijahuollon henkilöstön tekemiin havaintoihin
sekä terveydenhoitajan huomioihin. Kaikkien henkilöstöön
kuuluvien tekemät havainnot on tärkeää ottaa huomioon, ja
riittävä tiedonkulku opetushenkilöstön ja opiskeluhuollon
välillä on varmistettava.
Erityisen tuen tarve määritellään yksilöllisesti, ja tuen
tarvetta seurataan opintojen aikana. Opintojen alussa mää-
ritelty tarve ei automaattisesti jatku koko opintojen ajan.
Toisaalta tuen tarve voi muuttua tai ilmetä vasta opiskelu-
jen edetessä.
7.3 Oppilaitosruokailu
Oppilaitosruokailu on osa oppilaitoksen opetus- ja kasva-
tustehtävää. Opiskeluun kuuluvan ruokailun tarkoituksena
on edistää opiskelijan hyvinvointia sekä tervettä kasvua
ja kehitystä. Hyvin suunniteltu ja rytmitetty ruokailu sekä
ateriat, jotka opiskelijat myös säännöllisesti syövät, ylläpitä-
vät opiskeluvireyttä päivän aikana niin oppilaitoksissa kuin
työssäoppimispaikoilla.
Aamupuuro ja lautasmallia tukeva linjastoratkaisu ovat
käytännön esimerkkejä arjen pienistä ratkaisuista, joilla
voidaan vaikuttaa opiskelijoiden ruokailutottumuksiin jokai-
sena koulupäivänä. Aamupuuron tarjoaminen oppilaitoksissa
on yleistynyt 2010-luvulla. Samoin perjantaisin tapahtuva
ylijääneen ruoan myynti keittiöltä on yksi tapa edistää eri-
tyisesti opiskelupaikkakunnalle muuttaneiden yksinasuvien
tai opiskelija-asunnoissa asuvien opiskelijoiden viikonlopun
terveellisen ruokavalion noudattamista.